Ukrainassa julkaistiin 12. huhtikuuta 2022 postimerkki kunnioittamaan Käärmesaaren puolustajia. Maaliskuussa suunnitellussa merkissä ukrainalainen sotilas näyttää "kansainvälistä käsimerkkiä" taustanaan Venäjän Mustanmeren lippulaiva Moskva. Kaksi päivää merkin myyntiin laskemisen jälkeen, 14. huhtikuuta, uutiset kertoivat Moskvan vaurioituneen ja olevan uppoamassa ellei jo uponneen. Niinpä merivoimien juhlapäivänä toukokuussa 2022 Ukrainassa julkaistiin uusi arkkisarja. Osassa merkkejä ei Moskvaa enää näy, sillä sehän makaa meren pohjassa. Nämä ja muutamat muut Ukrainan sittemmin julkaisemat merkit ovat niin sanottuja propagandamerkkejä.

Ensimmäisen kerran liimattavia merkkejä käytettiin Krimin sodassa (1853–56), vain noin 15 vuotta postimerkin käyttöönoton jälkeen. Siitä alkaen postimerkkejä on käytetty osana sodankäyntiä hyvin monin tavoin. Usein tavoitteena on ollut oman kansakunnan tai vihollisen moraaliin vaikuttaminen, usein vihollisen harhauttaminen.

Miten esimerkiksi Ranskan vastarintaliike viestitti toisilleen postimerkeillä? Entä miksi amerikkalaiset väärensivät Hitler-postimerkkejä ja nimesivät kyseisen operaation peitenimellä "Cornflakes"? Postimerkeillä käytiin myöhemmin myös kylmää sotaa.

FT Jouni Takalo kertoo runsaasti kuvitetussa kirjassaan lukuisia löytämiään mielenkiintoisia tarinoita postimerkkien ja postitusten käytöstä sodassa. Monet muutkin altavastaajat Ukrainan lisäksi ovat osoittaneet luovuutta postimerkkien hyödyntämisessä. Merkkien mahti – Postimerkit sodankäynnin välineinä avaa kiehtovia näkökulmia paitsi sotahistoriaan myös väärentämisen historiaan ja ylipäätään inhimilliseen kekseliäisyyteen.

Takalo on ennen tätä kirjaa kirjoittanut sota-aikaisista väärennetyistä postimerkeistä ja propagandamerkeistä yksittäisiä artikkeleita muun muassa kansainväliseen Fakes, Forgeries and Experts -julkaisuun sekä suomalaiseen Filatelisti-lehteen.

Jouni Takalo on Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen dosentti. Fyysikkona hän on monien muiden aiheiden ohella tutkinut väärennettyjen seteleiden ja postimerkkien erottamista aidoista paperin kuiturakenteen perusteella. Nämä tutkimukset ja postimerkkeilyharrastus johtivat kiinnostumiseen sotien aikana tehdyistä väärennöksistä ja propagandamerkeistä.