Jokainen on kulkenut punatiilisten rakennusten ohi, mutta harva on pysähtynyt katsomaan niiden seiniä tarkemmin ja lukemaan tiilenpäitä. Tiilien yksityiskohdat, jäljet ja merkinnät, kertovat valmistusajan historiasta ja siitä, miten tiilet on tehty.

Tiiliä on poltettu Suomessa yli 700 vuotta, ja vielä 50 vuotta sitten pieniä tiilitehtaita oli maaseudulla tiheästi. Monet tiilistä tehdyt talot ovat edelleen pystyssä, vaikka tehtaan paikalla kasvaa jo heinää. Nautimme raskaan ja savisen työn hedelmistä, mutta sen tekijät ovat jääneet unholaan.

Tiilirenkejä ja tirehtöörejä – tiilenteon historiaa Varsinais-Suomessa -teos nostaa esiin nuo tekijät ja heidän elämänsä. Kirja luo monipuolisen katsauksen tiilenteon monisatavuotiseen historiaan sekä tekniseltä että yhteiskunnalliselta kannalta. Miten koneet ja menetelmät kehittyivät ja millaista työ oli tehtaanomistajien tai sen tekijöiden kannalta? Millaisten kriisien kautta työehdot ja yhteiskunnan asenteet kehittyivät nykyiselleen?

Esimerkkitapauksena kirja kertoo tarkemmin Maarian kunnassa vuosina 1786−1930 toimineen Kärsämäen suuren tiilitehtaan värikkäistä vaiheista. Siellä on tehty Turun monen vanhan merkkirakennuksen, kuten kauppahallin, Turun taidemuseon ja kaupunginkirjaston sekä Koroisten muuntoaseman tiilet. Kärsämäen tehtaan antama yleiskuva toiminnasta ja tuotannosta pätee valtaosin muuallekin Suomeen.

Kirjassa on myös katsaus kaikista Varsinais-Suomen tunnetuista tiilentekopaikoista.

Teoksen kirjoittaja Jouni Issakainen on turkulainen biologi, filosofian tohtori ja palkittu tietokirjailija. Hänen päätyönsä ovat painottuneet sieniin, kasveihin ja mikrobeihin. Tiilirenkejä ja tirehtöörejä syntyi hänen pitkäaikaisen historiaharrastuksensa tuloksena.