Keskustelu Suomen roolista talvi- ja jatkosodassa on kestänyt vuosikymmeniä. Tutkijat ovat taittaneet peistä muun muassa siitä, oliko Suomi pelkkä tahdoton ajopuu suurvaltojen mittelössä, kävikö maamme erillissotaa natsi-Saksan päämääristä riippumatta ja suunnitteliko Suomen johto Karjalan takaisinvaltausta Saksan rinnalla vielä talvisotaa käytäessä.

Kolmannen valtakunnan lähettiläs kertoo tapahtumien kulun saksalaisesta näkökulmasta ja ensimmäistä kertaa Saksan ja Suomen suhteiden yhden keskeisimmän tarkkailijan ja vaikuttajan henkilöhistorian kautta.

Wipert von Blücher (1883-1963) oli Saksan pitkäaikainen suurlähettiläs Suomessa 1935-1944. Hänen henkilökohtainen vaikutuksensa Saksan ja Suomen suhteissa sekä ylipäätään suomalaisessa politiikassa oli suuri, ja hänellä oli läheiset suhteet muun muassa ulkoministeri Rolf Wittingiin, P. E. Svinhufvudiin, Toivo Kivimäkeen ja Risto Rytiin.

Blücher kuului Saksan vanhaan aristokratiaan ja vieroksui natseja ja heidän päämääriään. Vaikka Blücherin tehtävänä oli ajaa Saksan etuja Suomessa, hän pyrki pitämään Suomen suvereenina valtiona ja natsien vaikutusvallan ulkopuolella. Tämän vuoksi häntä syytettiin Saksassa liiasta suomalaismielisyydestä, ja hän ajautui törmäyskurssille esimiehensä ulkoministeri Joachim von Ribbentropin kanssa.

Kolmannen valtakunnan lähettiläs perustuu Michael Jonaksen 2009 ilmestyneeseen saksankieliseen väitöskirjaan. Lähdeaineistona hän on käyttänyt saksalaisia, suomalaisia, ruotsalaisia ja yhdysvaltalaisia arkistolähteitä.