Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen systemaattisuutta lisää

Väitös hoitotieteen alalta

Väittelijä: THM Merja Jokelainen

Väitösaika ja -paikka: 27.9.2013 klo 12, Medistudia ML3, Kuopion kampus

Toimiva ja laadukas harjoittelun ohjaus eli opiskelijamentorointi hoitotyössä vaatii systemaattisuutta, totesi terveydenhuollon maisteri Merja Jokelainen väitöstutkimuksessaan. Keskeistä on hoitotyön johdon panostus mentorointiin, ohjaajien kouluttaminen, laadukkaat oppimisympäristöt sekä eri toimijoiden sitoutuminen ja tiivis yhteistyö. Toimiva mentorointi tukee opiskelijan oppimista ja edistää ammatillisten valmiuksien ja ammatti-identiteetin vahvistumista harjoittelun aikana.

Jokelainen selvitti väitöstutkimuksessaan sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjausta eli opiskelijamentorointia harjoittelupaikoissa ja esitti käsitteellisen viitekehyksen toimivaan opiskelijamentorointiin hoitotyön oppimisympäristöissä.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen suomalais-brittiläisessä tutkimushankkeessa. Tutkimusta varten kerättiin aikaisempaa tutkimustietoa opiskelijoiden mentoroinnista harjoittelussa. Aineistona käytettiin vuosina 1986–2006 julkaistuja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita. Lisäksi ryhmähaastatteluilla vuosina 2007 ja 2008 selvitettiin suomalaisten ja brittiläisten mentoreiden eli ohjaajina toimivien sairaanhoitajien käsityksiä sairaanhoitajaopiskelijoiden mentoroinnista erilaisissa harjoittelupaikoissa. Opiskelijaohjaus vaatii johdon arvostusta, resursseja ja laadun varmistamista

Tutkimuksen mukaan opiskelijamentoroinnin käytänteet ovat systemaattisempia Iso-Britanniassa kuin Suomessa, joten meillä opiskelijoiden ohjausta harjoittelupaikoissa tulee kehittää järjestelmällisesti. Tämä vaatii erityisesti hoitotyön johdolta opiskelijamentoroinnin arvostuksen kohottamista sekä mentoroinnin edellytysten ja resurssien varmistamista hoitotyön organisaatioissa ja harjoittelupaikoissa. Mentorit esimerkiksi tarvitsevat kohdennettua työaikaa opiskelijoiden ohjaukseen. Lisäksi opiskelijamentorointi tulee yhdistää organisaatioiden strategiseen suunnitteluun. On varmistettava harjoittelupaikkojen riittävä laatu ja kehitettävä systemaattisia menetelmiä niiden laadun arvioimiseksi. Yhteistyötä ja yhtenäistä mentorikoulutusta tarvitaan

Opiskelijamentoroinnin systemaattisuutta voidaan Jokelaisen mukaan kehittää luomalla eri toimijoiden kesken yhtenäiset käytänteet. Erityisesti harjoittelu- ja koulutusorganisaatioiden välinen saumaton yhteistyö on tärkeää, joten sitä tulee edelleen lisätä. Lisäksi harjoittelupaikan positiivinen ilmapiiri ja ohjauksen ennakointi sekä opiskelijan valmistautuminen ja aktiivisuus ovat edellytyksenä onnistuneelle opiskelijamentoroinnille. Jokelainen suosittaa kaikille ohjaajille pakollista mentorikoulutusta, joka selkeyttää opiskelijoiden harjoittelun ohjauskäytänteitä työelämässä ja edesauttaa niiden yhtenäistämistä. Koulutus kehittää mentoreiden ohjaus- ja opetusosaamista ja lisää heidän sitoutumistaan opiskelijoiden ohjaukseen. Mentorointisuhteessa tärkeää on motivaatio ja kannustus

Opiskelijamentoroinnissa keskeistä on opiskelijan ja mentorin yhteistyösuhde, joka toteutuu tavoitteellisena yhdessä työskentelynä ja oppimisena sekä kollegiaalisena kumppanuutena. Edellytyksenä toimivalle opiskelijamentoroinnille on mentorin halu ja innostus opiskelijan ohjaamiseen. Siihen sisältyy myös opiskelijan kannustusta ja sparrausta, opastusta ja opettamista, teorian soveltamista käytäntöön sekä oppimisen pohdintaa, palautetta ja arviointia. Nämä tekijät edistävät hoitotyön opiskelijoiden oppimista ja ammatillista kehittymistä harjoittelun aikana.

THM Merja Jokelaisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja The Elements of Effective Student Nurse Mentorship in Placement Learning Environments - Systematic Review and Finnish and British Mentors´ Conceptions (Sairaanhoitajaopiskelijoiden toimivan harjoittelun ohjauksen tekijöitä käytännön oppimisympäristöissä – Systemaattinen katsaus ja suomalaisten ja brittiläisten mentoreiden käsityksiä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta.

Merja Jokelainen on kirjoittanut ylioppilaaksi Puijonlaakson lukiosta (Kuopion klassillinen lukio) vuonna 1978. Hän on valmistunut sairaanhoitajaksi 1982 ja terveydenhoitajaksi 1984 Kainuun terveydenhuolto-oppilaitoksesta Kajaanista ja valmistunut 1994 terveydenhuollon maisteriksi Kuopion yliopistosta. Hän on työskennellyt siitä lähtien Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikössä hoitotyön lehtorina.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

The elements of effective student nurse mentorship in placement learning environments : : systematic review and Finnish and British mentors conceptions Jokelainen, Merja Itä-Suomen yliopisto,2013 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences.,184 (pdf, 1.23 MB)

© Itä-Suomen yliopisto Palaute