Ihminen on ihmiselle yhtä aina läheinen ja vieras. Sitä, mikä on kaikkein lähinnä, on monesti kaikkein vaikeinta ihmetellä, tavanomaisuuden vaikutelman peittäessään alleen suuren mysteerin. Jokela tarkastelee tähän niteeseen sisältyvissä esseissään muun muassa illuusion käsitettä, Siiralan, Kierkegaardin ja Schelerin ihmiskuvaa, psykoositeorian toisinajattelijoita sekä kristinuskon salattua mieltä. Lukija saa huomata joutuneensa matkalle itseen ja toiseen, voiden vain ihmetellä sen monenlaisia maisemia.