Kirje USA:sta eteisen lattialla marraskuussa 2012 osoittautuu itsenäisen naisen viimeiseksi mahdollisuudeksi oikaista historiankirjoitusta. Flora Paasonen, tiedustelupäällikkö Aladar Paasosen leski, kertoo vihdoin itse omasta elämästään. Unkarilaiseen eläinlääkäriperheeseen syntynyt, Sveitsissä kesänsä viettänyt ja eurooppalaisen yleissivistyksen saanut Flora Bartha kasvatettiin kosmopoliitiksi. 18-vuotiaana hänet esiteltiin huimaa sotilasuraa tehneelle eversti Aladar Paasoselle, joka nai vihreäsilmäisen unkarittaren 1938. Rakkaustarina on kuin sadusta. Koti presidentinlinnassa, upeita illallisia, hienoja kutsuja, kauniita kalusteita. Mutta Tolstoin Sota ja rauha -romaanin lumoissa ollut nuorikko joutuu heräämään sodan todellisuuteen presidentinlinnan ikkunoiden pirstoutuessa sisään pommituksissa ja Aladarin kadotessa tiedustelujohtajaksi Mannerheimin salaiseen maailmaan. Floran tehtäväksi jää suojella kolmea lastaan ja pitää perhe mahdollisimman tarkkaan piilossa, sillä tiedustelujohtajan läheiset elävät aina uhkakuvan alla. Alkaa näkymättömyyden kausi. Tässä kirjassa Flora muistelee piileskelyä useissa eri maissa. Hän arvioi Euroopan kehitystä varmalla ja tarkalla poliittisella vaistollaan sekä ennennäkemättömällä historiallisella kokemuksellaan. Vaimon osuus perheen valinnoissa on ollut itsenäisen naisen voimannäyttö, vaikka perheen olemassaoloa ei monasti edes mainita. Viimeiset mielenkiintoiset valintansa Flora tekee tämän kirjan kirjoittamisen yhteydessä, kun hän antaa käyttöön Aladarin ennennäkemättömät dokumentit, joita mies on piilotellut vierashuoneen kaapissa Flourtownissa kuolemaansa saakka. Tämän kirjan kirjoittaminen ja dokumenttien tallentaminen jälkipolville nitoutuvat Floran elämän tarinaan osoittaen jälleen kerran, että itsenäisyys vaatii itsenäisiä ihmisiä.