Maija syntyi 1970-luvun puolivälin jälkeen vanhoillislestadiolaisen perheen kuopuksena. Hänen lapsuutensa särkyi jo varhain hänen jouduttuaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tästä alkanutta traumaattista tapahtumasarjaa pahensi perheessä ja lähiympäristössä vaikuttanut vaikenemisen kulttuuri, joka mahdollisti hyväksikäytön jatkumisen.

Kirjassa kerrotaan Maijan tarina sekä käsitellään seksuaalista väkivaltaa niin yhteiskunnallisena ilmiönä kuin yksilön ja perheen salaisuutena. Teoksessa selvitetään myös uskonnollisen yhteisön roolia hyväksikäytön tapahtumaympäristönä. Tiukat moraalinormit ja ulkokohtaisesti omaksutut uskonkappaleet voivat kääntyä itseään vastaan missä tahansa kiinteässä yhteisössä.