Johan Persson ja Martin Schibbye, kolmikymppiset ruotsalaismiehet, lähtevät kesäkuussa 2011 jutun-tekoon Etiopian kiistanalaisille Ogadenin öljykentille, missä toimii myös ruotsalaisomisteinen Lundin Petroleum -yhtiö. He siirtyivät maahan laittomasti ilman viisumia Somaliasta Ogadenin vapautusrintaman sissien avustuksella. Alkaa tapahtumaketju, josta ei käänteitä puutu. Etiopialaissotilaat ottavat miehet kiinni heinäkuussa. Oikeudenkäynnissä kaksikolle lätkäistään 11 vuoden vankeustuomio terrorismista. Kakkua ei istuta siistissä ruotsalaisvankilassa vaan Kalityssa, jossa samassa seinättömässä salissa istuu, nukkuu, syö, tekee tarpeensa ja tappelee kymmeniä miehiä. Eri kansallisuuksia, eri uskontokuntia, eri rikoksia. Kuumuus on sietämätön, samoin öiden kylmyys, lämmin vesi on harvinaista ylellisyyttä, kylmääkään ei aina tule, ruokavalio on niukka ja mielenterveys uhattuna. Kirja etenee kuin seikkailu, ja jännitys tiivistyy niin, että unohtaa lukevansa tositarinaa. Juonen käänteisiin eläytyy täysillä vaikka tietääkin pyörityksen päättyvän onnellisesti. Vankilaelämän ja vapautusneuvottelujen lisäksi kirja kertoo Etiopian diktaattorimaisen pääministerin Meles Zenavin hirmuhallinnosta, ihmisoikeuksien ja sananvapauden loukkauksista, öljynhimosta ja suurvaltapolitiikasta. Kirja perustuu enimmäkseen Perssonin ja Schibbyen salaa pitämiin päiväkirjoihin, jotka heitä tapaamassa käyneet omaiset ja Ruotsin valtion edustajat kuljettivat vankilan ulkopuolelle.