Kun Slipknot breikkasi 90-luvun puolivälissä, se oli ainutlaatuinen ilmiö. Haalareihin ja naamioihin sonnustautuneen metallibändin lavaimago perustui väkivaltaan ja kauhuun, ja sen jäsenten nimettömyys korosti musiikin aggressiivisuutta. Matkan varrella bändin jäsenet ovat paljastaneet kasvonsa ja musiikki on muuttunut entistäkin synkemmäksi. Basisti Paul Grayn yliannostuskuolema vuonna 2010 mullisti Slipknotin maailman, mutta bändi on saanut kriiseistä ja konflikteista niskaotteen. Kestosuosion aallonharjalla surffaava yhtye nauhoittaa parhaillaan uutta materiaalia. Bändihistoriikki kartoittaa vaihtoehtometallijätin matkan painajaisten valtiaaksi. Se luotaa myös yhtyeen vaikutusta koko metallimusiikin kehitykseen.