Kunnossapidon nopea kehittyminen asettaa paineita myös tämän kirjan uudistamiselle. Uudet toimintamallit, alan uudet standardit sekä lisääntyvä kanssakäyminen selkiinnyttävät kunnossapidon kokonaiskuvaa. Kunnossapitoa varten on kehitetty uusia, tehokkaiksi osoittautuneita toimintamalleja, kuten tuottava kunnossapito (TPM), luotettavuuskeskeinen kunnossapito (RCM), ja käyttöomaisuuden hallinta (engl. Asset management). Huomattava vaikutus on myös muita liiketoimintoja varten kehitetyillä toimintamalleilla, joista on hyvänä esimerkkinä Six Sigma. Kirjan ensimmäisen painoksen kirjoittamisen aikana tämä työkalu oli valmistukseen liittyvä ohjelma, josta yrityksissä oli kiinnostunut lähinnä johto. Nyt nämä ovat näyttäneet tehokkuutensa ja niitä on sovellettu myös kunnossapitoon. Niinpä ne kuuluvat normaaleihin työkaluihin, joiden ymmärtäminen ja hallinta kuuluvat koko henkilökunnalle, mukaan lukien kunnossapitäjät. Tästä syystä ne pitäisi käydä huomattavasti tarkemmin läpi jo tässä painoksessa; valitettavasti käytössä olleet resurssit eivät mahdollistaneet kuin yleisluontoisen esittelyn.
Toiminnanohjausjärjestelmät muuttavat merkittävästi yritysten toimintatapoja ja tehokkuutta. Valmistusteollisuudessa merkittäviä päänavaajia ovat olleet muiden muassa Oracle, Baan ja SAP. Kunnossapitoon keskittyviä systeemejä ovat laatineet ulkolaisten toimittajien (esim. SAP, Maximo ja Impower) ohella myös suomalaiset, esimerkkeinä Arttu–tuoteperhe ja PowerMaint. Vaikka toimintaperiaatteet ovat samat, niin edellisen painoksen tiedot kaipaavat uusimista.
Toiminnanohjausjärjestelmät selkeyttävät voimakkaasti yrityksen toimintoja. Kaikki kaksinkertainen työ on tarpeetonta ja siitä on pyritty (ja päästy) eroon. Tällä on erityisen suuri vaikutus yrityksien logistisiin toimintoihin. Kunnossapitäjästä on muodostumassa varaosan ja materiaalin tilausketjun käynnistäjä; automatisoidun logistiikkaketjun toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan vain määrittely siitä, mitä halutaan. Kaikkea ostotoimintaa ei kuitenkaan voida automatisoida; valtaosa kylläkin.
Kunnossapidon sisällöstä ja määritelmistä on keskusteltu runsaasti eri tilaisuuksissa, ja usein keskustelu on paljastanut muutostarpeen. Kiitokset kaikille ”kortensa kekoon tuoneille”, erityisesti Armisen Laurille.
Kirjan sisältöä on uudistettu ja ennen kaikkea selvennetty. Aikaisempia virheitä on korjailtu ja muutamia uusia käsitteitä lisätty. Lisäksi mukaan on otettu materiaalia Six Sigma -menetelmästä.
