Mene sinne ottamaan omaksesi tuo päivä, myöhäisilta. Ei kukaan lähetä, ei kovetu.

Silja Järventaustan toinen runokokoelma innostaa kohtamaan päivän ja yön, ilon elämästä ja kirjoituksesta.

Järventausta kirjoittaa kiertelemättä - ja kieputtaa samalla runojen maailman hauskasti päälaelleen. Oikukkaat, absurdiin ulottuvat lauseet muodostavat yhden Järventaustan lyriikan nautinnollisimmista puolista.

Kokoelman rikas ja yksityiskohtainen kieli herättää esineet, kasvot, huoneet ja kadunkulmat puhumaan. Runoissa liikutaan uteliaasti sisällä ja ulkona, mukana kulkee muistorikas lähimmäinen, joka tietää mitä väriä runon puhuja katsoo mieluiten ja jonka tuolin liikkeitä voi seurata loputtomiin.

Kirjoituksen ihmeellinen logiikka tarttuu kaikkeen ja kääntää kohtaamansa uusiin asentoihin. Suuri muuttuu pieneksi - ja pienestä tulee valtavaa.

Kevät on sopivasti liian lähellä. Se tekee hänestä sellaisen, että piirongin vieressä on aina tilaa jollekulle.

SILJA JÄRVENTAUSTA (s. 1977) on Seinäjoella syntynyt kasvatustieteen maisteri. Hänen esikoiskokoelmansa Patjalla meren yli ilmestyi keväällä 2006 ja niitti runsaasti kiitosta. Järventaustan runoja on aikaisemmin julkaistu Elävien runoilijoiden klubin vuosikirjassa, Tuli&Savu-lehdessä, Nuoressa Voimassa ja Parnassossa. Järventausta on opiskellut Helsingin yliopiston lisäksi myös Snellman-korkeakoulussa ja Kriittisessä korkeakoulussa.