— Sovit yhtä hyvin papiksi kuin peppu alttaritauluksi.

Pääasiallisesti kansalaissodan aikaan ja Suomenlinnan vankileirille kesään 1918 sijoittuva teos sukeltaa ihmisen syyllisyyden ja vastuun syövereihin.

Tarinan keskiössä on jaakobinpainia itsensä kanssa käyvä ”syntinen pappi” Johan Samuel Bro, joka päätyy teologisten epäröintien harhaisille poluille. Tuomiokapituli pitää hänen saarnojaan epäkristillisinä ja asettaa papin virantoimituskieltoon. Vapaana saarnamiehenä Bro kokee maallisen rakkauden, joka johtaa väkivaltaan ja papin vankeustuomioon.

Vankilasta vapauduttuaan Bro päätyy apupapiksi Suomenlinnan vankileirille, jossa hänellä on ihmisyyden peilinään ystävänsä Hastig – vankileirin pastori. Teloitusten siunaajina nämä kaksi kirkonmiestä kohtaavat itsensä, uskonsa ja kieltäymyksensä. Miten säilyttää uskonsa teloituksia seuratessa ja teloitettavia lohdutellessa? Missä on vankileirin Jumala?

Romaanin psykologinen ihmiskuvaus on tarkka ja Suomen sisällissodan jälkeistä mentaliteettia huikealla tavalla kuvaava. Suurten kärsimysten keskeltä nousee aina suurin ihmisyys. Sielunhoitajuus syntyy äärimmäisessä puristuksessa ja kumpikin pappi tekee omat henkilökohtaiset ratkaisunsa.

Mies ja hänen omatuntonsa on ajaton teos koston ja vihan lietsomisen silmittömyydestä. Sovituksesta ja anteeksiannosta tämä romaani kertoo lähestulkoon kaiken oleellisen.

Toivo Särkkä ohjasi Hemmerin romaanin pohjalta elokuvan ”1918 – mies ja hänen omatuntonsa”, jonka pääosissa esiintyivät mm. Äke Lindman, Helge Herala, Anneli Sauli, Tuure Ara ja Pentti Irjala.


Kirjailijan esittely
Suomenruotsalaisen kirjailijan ja runoilijan Jarl Hemmerin (1893–1944) romaani ”Mies ja hänen omatuntonsa” (En man och hens samvete) julkaistiin vuonna 1931 (Otava). Teos perustuu Hammerin vuonna 1928 julkaisemaan näytelmään Gehenna och ljusstrålen. Romaanistaan Hemmer sai suuren pohjoismaisen romaanipalkinnon.

Hemmer kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1912 ja opiskeli venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1917. Hemmer oli naimisissa Saga Södermanin (1897–1987) kanssa, ja heillä oli kaksi lasta. Jarl Hemmer aloitti kirjailijanuransa 1914 runokokoelmalla Rösterna ja teki varsinaisen läpimurtonsa julkaistuaan runokokoelman Rågens rike (Viljan valtakunta). Tunnetuin Hemmerin teoksista on Suomen sisällissotaan sijoittuva Mies ja hänen omatuntonsa (En man och hans samvete). Viimeisiä Hemmerin elinvuosia varjosti alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö, ja hän teki itsemurhan Porvoossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1944.