Mustat aukot ovat näkymättömiä. Niiden yhteentörmäys ei valaise taivasta, vaan rysäyksessä vapautunut valtava energiamäärä leviää avaruutta vavisuttavina gravitaatioaaltoina. Albert Einstein oli ennustanut gravitaatioaaltojen olemassaolon sata vuotta sitten, mutta vasta kilometrien mittaisilla LIGO-havaintolaitteilla ne onnistuttiin havaitsemaan. Löytö julkistettiin helmikuussa 2016. Tuoreeltaan ilmestyvässä kirjassa Janna Levin päästää LIGOn aikaan saaneet ihmiset ääneen ja luo vivahteikkaan ja elävän kertomuksen vuosikymmeniä kestäneestä gravitaatioaaltojen etsinnästä.

Tämän vuoden helmikuussa julkaistiin maailman ensimmäinen suora havainto gravitaatioaalloista. Albert Einstein oli ennustanut aallot yleisessä suhteellisuusteoriassaan jo vuonna 1915, mutta kesti sata vuotta ennen kuin niitä onnistuttiin havaitsemaan.

Mustat aukot ovat näkymättömiä. Niiden yhteentörmäys ei valaise taivasta, vaikka tapahtumassa vapautuva energian määrä on valtava. Sen sijaan rysäyksessä vapautunut energia leviää aika-avaruuteen
gravitaatioaaltoina, joista oli aiemmin saatu vain epäsuoraa vihiä. Advanced LIGO -interferometri onnistui kuitenkin kuulemaan yhden törmäyksen viime syksynä.

Kaikki tietomme maailmankaikkeudesta on tähän asti perustunut sähkömagneettisen säteilyn, kuten näkyvän valon, havainnointiin. Gravitaatioaaltojen löytyminen avaa kokonaan uuden tutkimusalan. Niitä seuraamalla havaitaan asioita, joista meillä ei aiemmin ollut mitään tietoa.

LIGOn tekemään löytöön johtanut hanke alkoi viisikymmentä vuotta sitten. Tuolloin ei tiedetty, onko mustia aukkoja tai gravitaatioaaltoja olemassa. Kirjassaan Janna Levin kertoo tarinan päähänpinttymistä, toiveista ja vastuksista, joita hankkeen alulle panneet tutkijat kohtasivat. Vaikeasti tavoitettavien aaltojen etsiminen alkoi
ajatusleikistä, mutta muuttui kunnianhimoiseksi elämän mittaiseksi seikkailuksi hankkeen pääarkkitehdeille Rainer Weissille, Kip Thornelle ja Ron Dreverille.

Janna Levin on Columbia Universityn fysiikan ja tähtitieteen professori sekä palkittu tietokirjailija. Kirjassaan hän päästää tutkijat itse ääneen ja luo vivahteikkaan ja elävän kuvauksen niin onnistumisista kuin kiistoistakin, jotka välillä uhkasivat horjuttaa koko projektia.