Modernilla ajalla asioita arvotetaan ja käsitteellistetään talouden termein. Talousmetafysiikan kritiikissä tehdään jakolinja talous/ei-talous, jonka tarkoituksena on avata uusi näkökulma filosofisiin ja yhteiskuntateoreettisiin keskusteluihin.

Tutkimuksessa kritiikin kohteina ovat kapitalismi ja kristillisyys, koska kristillinen moraali nojaa taloudellisiin arvoihin. Taloudellisuus voidaan
haastaa pakanallisilla vastavuoroisuuden säännöillä, sidoksilla ja luottamuksella.

Vastalääkkeenä taloudellisille arvoille tarjotaan myös länsimaisen etiikan arkaaista ydinmehua. Sen ainesosia ovat arvokkuus, suurisieluisuus, häveliäisyys ja kohteliaisuus.

Talousmetafysiikan kritiikissä tutkitaan filosofian klassikoita, erityisesti Aristotelestä, Platonia ja Friedrich Nietzscheä, mutta myös sosiologis-antropologisen vaihdon teoreetikkoja, Marcel Maussia ja Jean Baudrillardia.