Säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta

Väitös kliinisen ravitsemustieteen ja epidemiologian alalta

Väittelijä: TtM Anne Jääskeläinen

Aika ja paikka: 28.9.2013 klo 12, Canthia L1, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto

Säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta, osoitti terveystieteiden maisteri Anne Jääskeläisen väitöstutkimus. Perinnöllisesti lihomiselle alttiimmillakaan paino ei nouse enempää kuin muilla, kun päivään kuuluu viisi säännöllistä ateriaa. Väestötutkimus valottaa nuorten lihomisen vaara- ja suojatekijöitä

Jääskeläisen väitöstutkimus tuotti uutta tietoa suomalaisten nuorten ylipainon ja lihavuuden vaaraan liittyvistä varhaisista tekijöistä sekä perimän ja ruokailutottumusten yhteisvaikutuksista kehon painoindeksiin.

Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva tutkimus osoitti, että isän ylipaino ja lihavuus ennen raskausaikaa olivat sekä tytöillä että pojilla ylipainon ja lihavuuden vaaratekijöinä lähes samanveroiset kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus. Lisäksi äidin runsas painonnousu alkuraskaudessa lisäsi vaaraa merkittävästi, mutta kuitenkin vähemmän kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus. Säännöllinen ruokailu vaikuttaa enemmän kuin perimä

Nuorten ruoankäyttötietojen tarkastelu osoitti, että säännöllinen viiden aterian rytmi arkipäivisin suojasi sekä tyttöjä että poikia ylipainolta ja lihavuudelta ja poikia myös vyötärölihavuudelta. Vertailuluokkana oli ateriarytmi, johon ei kuulunut aamiaista. Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, mukaan lukien äidin raskausajan terveys ja nuoren muut elintavat. Ateriarytmin yhteys lihomisen vaaraan näkyi myös siten, että säännöllinen ateriointi tasoitti eron painoindeksissä lihomiselle perinnöllisesti enemmän ja vähemmän alttiiden nuorten välillä.

Väitöskirjatutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin tutkimusaineistoon, jota on kerätty etenevästi raskausajalta lähtien. Viimeisin tiedonkeruu toteutettiin vuosina 2001–2002, kun tutkittavat olivat 16-vuotiaita. Tutkittavia oli väitöskirjan osatutkimuksissa 4664–6637. Genotyyppiaineistoon kuuluivat FTO- ja MC4R-geenien muunnokset ja kuusi muuta perintötekijää, joista laskettiin pistemäärä lihavuuden perinnölliselle alttiudelle. Nuorten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin tutkimuskäynnillä, tiedot elintavoista kerättiin kyselylomakkein.

Viime vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti epidemian lailla. Tiedetään, että painonkehitys on monitahoisen ulkoisten ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Lapsuusiän liiallisen painonnousun ennaltaehkäisy edellyttää varhaisten vaaratekijöiden tunnistamista. Toisaalta kaivataan tietoa lihomiselta suojaavista tekijöistä sekä perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksista.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat koko perheen varhaisen ohjauksen tärkeyttä lasten lihavuuden ehkäisyssä sekä vahvistavat käsitystä, että altistavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan elintavoilla, esimerkiksi säännöllisellä ateriarytmillä, vähentää.

Terveystieteiden maisteri Anne Jääskeläisen väitöskirja Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants (Väestötutkimuksia nuorten ylipainosta ja lihavuudesta: varhaisten vaaratekijöiden, ateriarytmin ja yleisten geenimuunnosten merkitys) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 28.9.2013 klo 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Männistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena toimii apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Anne Jääskeläinen on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 2008 ja työskentelee tutkijana Työterveyslaitoksella.

© Itä-Suomen yliopisto Palaute