Ernst Jüngerin (1895-1998) ensimmäisen maailmansodan sotapäiväkirjaan perustuva Teräsmyrskyssä (In Stahlgewittern, 1922) on 1920-luvun myydyin saksalainen sotaromaani. Jünger kuvaa elävästi sotilaita ja sotaa: tunnelmia, värejä ja hajuja, pitkäveteisyyttä ja räjähtävää toimintaa. Tämän hän tekee viileästi, vailla säälin tai surun tunteita.

Jünger oli kirjailija, sotilas ja yhteiskunnallinen ajattelija, jonka päämääränä oli luoda uusi Saksa. Sen ytimen muodostaisivat sodassa karaistuneet rintamamieseliitin jäsenet. Jüngerin elitistinen asenne etäännytti hänet Hitleristä, ja hän torjui kansallissosialistien tarjoukset liittyä näiden riveihin. Jünger vihasi Hitlerin tavoin Weimarin tasavallan demokratiaa ja liberalismia ja ihannoi totalitaarista yhteiskuntaa. Hitlerin salamurhayrityksen jälkeen Jüngerin ura olisi hyvinkin voinut päättyä teloituskomppanian eteen, ellei hän olisi edelleen nauttinut Hitlerinja natsien kunnioitusta Teräsmyrskyn kirjoittajana.

Jünger oli ensimmäisen maailmansodan sankari: hän kohosi luutnantiksi, haavoittui 14 kertaa ja sai Saksan armeijan korkeimman ansiomerkin. Jünger ei lakannut ylistämästä sotaa, todellista olemassaolon taistelua. Teräsmyrskyssä alkaa Jüngerin saapumisesta sotaan champagnelaisella rautatieasemalla. Jünger kuvaa, kuinka hänen ja muiden tulokkaiden sotainnostus laantuu ensimmäisten sotakokemusten myötä ja kuinka he turtuvat epäinhimillisiin olosuhteisiin ja vieraantuvat siviilielämän arvoista. Kirja päättyy sodan loppuun syksyllä 1918.

Esipuheen on kirjoittanut Tampereen yliopiston yleisen historian professori Marjatta Hietala, joka on haastatellut Jüngeriä ja tehnyt hänestä väitöskirjan.