Neuvostoliiton johtama talousliitto SEV vaikutti jo 1940 -luvun lopusta alkaen itäblokin maiden moottoripyöräteollisuuden rakenteeseen. Talousliitto ohjasi minkä tyyppistä moottoripyörä-teollisuutta missäkin maassa sai olla. Se asetti tuotantotavoitteet ja varmastikin määritti hyvin pitkälle mihin maihin moottoripyörä-tehtaiden tuotanto myytiin.

Itäblokkiin toisen maailmansodan jälkeen kuuluneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden moottoripyöräteollisuutta ei kannata vähätellä. Itäblokin aikana kyseiset maat valmistivat massa-tuotantona oman aikansa tehokkaimpia kaksitahtimoottoripyöriä, joilla saavutettiin lukuisia voittoja luotettavuusajo-, motocross- ja ratamoottoripyörien kilpailuissa. Ennen itäblokin syntyä muun muassa Tshekkoslovakia ja Puola olivat oman aikansa kehitty-neimpiä ja joillakin aloilla jopa johtavia raskaan metalliteolli-suuden maita Euroopassa. Niissä valmistettiin muun muassa autoja, panssarivaunuja ja moottoripyöriä enemmän kuin mihin 1900-luvun alkuvuosikymmenien Venäjä ja Neuvostoliitto olivat kyenneet. Edellä kuvatusta saa selkeän kuvan, kun tämän kirjan rinnalla lukee vuoden 2012 elokuussa julkaistua Venäläiset moottoripyörät 1900-1990 ja vuoden 2018 keväällä julkaistua Entisten rautaesiripun maiden ja niitä edeltäneiden valtioiden moottoripyörät OSA I Bulgaria ja Tshekkoslovakia kirjoja. Tässä kirjassa esitellään Itä-Saksan, Puolan ja Unkarin moottoripyörätuotanto 1900 -luvun alusta itäblokin hajoamisen jälkeisiin vuosiin.

Itäblokin valmistamat moottoripyörät ovat Neuvostoliitossa valmistettujen moottoripyörien tapaan merkistä ja mallista riippumatta karujen ja huonojen teiden ja olosuhteiden työjuhtia. Niiden korjaaminen ja kunnossapitäminen edellyttää myös vain perustyökaluja ja hyvin pitkälti jokamiehen ja -naisen teknistä osaamista. Itäblokin moottoripyörät ovat olleet kaikkialla niin myös Suomessa arkielämään ja työhön liittyviä kulkuvälineitä. Niiden merkitys oli suurin ennen kuin autoista tuli jokamiehen kulkuvälineitä.