Muotoilu antaa siivet kiertotaloudelle

Kestävän muotoilufilosofian mukaan kuluttaminen mielletään materiaalien kiertoprosessiin osallistumiseksi. Kodin, kaupungin, maaperän tai kaatopaikan ei ajatella muodostuvan materiaalien loppusijoituspaikaksi vaan uuden materiaalikierron lähtökohdaksi. Siis jos jätettä syntyy, on jotakin mennyt pieleen tuotesuunnittelussa. Päästöt puolestaan osoittavat, että tuotantoprosessissa on jotakin vialla.

Kaikki materiaalit ovat lähtöisin luonnosta. Ne eivät lopu jos ne saadaan kiertämään. Luonnon mallin mukaisessa kiertotaloudessa käytöstä poistuneet tuotteet käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Yhden jäte on toisen raaka-aine. Esimerkiksi kaivoksesta louhitusta malmista erotettu metalli voi jatkaa elämäänsä esineissä tuhansia ja tuhansia vuosia.

Kiertotalouteen siirtymiseen liittyy huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2014 syntyneen pääasiassa metalleista muodostuneen e-jätteen määrä maapallollamme vastasi yli miljoonan 40-tonnin rekka-auton lastia. Yhdessä nämä rekat muodostavat 23 000 km pitkän jonon. Lastin arvo vastaa miltei Suomen valtion vuosibudjettia.

Kestävä muotoilu antaa kiertotaloudelle siivet. Trash Design on esimerkki kestävästä muotoilusta. Trash Design murtaa vallalla olevaa osta, käytä ja heitä pois -tyyppistä kuluttamista, jolla on vain väliaikainen menestymisen mahdollisuus maapallon rajallisesta luonteesta johtuen. Se yhdistää vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen ja etsii moninkertaisia arvo- ja hyötynäkökulmia siten, että kaikki voivat olla voittajia.

trashdesign-oppikirja-optimisteille

Trash Design säästää rahaa. Mutta samalla myös ihmiskunnan yhteisiä luonnonvaroja kuluu vähemmän ja päästöjä syntyy vähemmän. Näin toimittaessa itsekkäiden ja epäitsekkäiden motiiveiden yhdistäminen antaa mahdollisuuden siirtyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa luopumispuheesta onnellisuustekoihin.

Trash Design ei ole muotioikku, joka menee ja tulee. Se on tapa suhtautua vastuullisesti maailmaan, jonka luonnonvarat jaetaan päivä päivältä useamman ihmisen kesken mieluummin tasa-arvoisesti kuin epätasa-arvoisesti. Ihmiskunnan selviytyminen riippuu siitä, onnistummeko pienentämään kulutuskeskeisistä elämäntavoistamme johtuvan jalanjälkemme planeettamme kantokyvyn suuruiseksi.