Sähköalaa säätelevät monet eri määräykset ja ohjeet. Suomen säädöskokoelmassa on julkaistu kaikkiaan yli 100 sähköalaan liittyvää lakia, asetusta ja valtioneuvoston sekä eri ministeriöiden päätöstä. Sähköalaa koskevia määräyksiä ovat antaneet työ- ja elinkeinoministeriö. Kansalaisia sitovia sähköturvallisuuteen liittyviä määräyksiä saa antaa vain työ- ja elinkeinoministeriö. Valvova virasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) saa antaa näiden määräysten soveltamista yhtenäistäviä teknisiä ja hallinnollisia ohjeita.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut päätöksen sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/99) ja sähköturvallisuutta koskevan muutospäätöksen (1194/99). Määräyksissä määritellään sähkölaitteistoja ja sähkötyöturvallisuuden menettelyjä koskevat olennaiset turvallisuusvaatimukset, standardien asema ja standardeista poikkeavien ratkaisujen menettelyt. Ministeriön määrittelemät olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan täyttää, jos sovelletaan standardeja, joiden vastaavuus olennaisiin turvallisuusvaatimuksiin on vahvistettu. Tällaisia ovat esimerkiksi SFS:n standardit.

Suoranaisesti sähköalaan liittyvät säädökset on otettu tähän kirjaan sellaisenaan. Muuhun alaan liittyvistä säädöksistä on otettu mukaan vain ne säännökset, jotka käsittelevät sähköalaa. SFS-standardit on julkaistu pelkästään luettelona.

Säädöskokoelmaa on seurattu numeroon 326/2016 saakka. Sähköturvallisuuslainsäädännön ja hissiturvallisuutta koskevien säännösten kokonaisuudistus on käynnissä. Hallituksen esitys sähköturvallisuuslainsäädännöksi annettaneen toukokuun lopulla eduskunnalle. Eduskunnan käsittelyn aikataulusta riippuen laki tulee voimaan joko ennen eduskunnan kesätaukoa tai sitten syksyllä. Hissiturvallisuus erotettiin valmistelussa omaksi erillislaiksi – hissiturvallisuuslaiksi. Lakiesitys hissiturvallisuuslaiksi annettiin eduskunnalle maaliskuun alussa ja on tulossa voimaan samanaikaisesti uuden sähköturvallisuuslain kanssa. Hissiturvallisuuslain lisäksi valtioneuvosto antaa hissiturvallisuusasetuksen, jolla säädetään hissien ja niiden turvakomponenttien olennaiset turvallisuusvaatimukset, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, hissipätevyyksiin liittyvien koulutusten oppisisällölle asettavista vaatimuksista sekä hissien muutostöiden tarkastamisesta. Valmisteilla olevan sähköturvallisuuslain nojalla annettaisiin neljä valtioneuvoston asetusta; 1) valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta, 2) valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta, 3) valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä 4) valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista. Edellä mainittujen asetusten lisäksi annettaisiin uuden sähköturvallisuuslain ja hissiturvallisuuslain nojalla valtioneuvoston asetus Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnasta.

Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista vuodelta 1990 on kumottu ja korvattu valtioneuvoston asetuksella asbestityön turvallisuudesta 798/2015. KTMp räjähdystarvikkeista on kumoutunut 1.7.2015 alkaen ja korvattu valtioneuvoston asetuksella räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta.

Lakia energiatodistusta on muutettu siten, että todistusmenettelyn piiriin tulee noin 50 000 uutta rakennusta kuten uimahalleja, jäähalleja, varastoja ja autotalleja. Energiatodistuksen soveltamisalan laajennus perustuu Euroopan komission vaatimukseen. Komissio on todennut, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin kuin mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistuksen ulkopuolelle. Ympäristöministeriön asetus, jolla määritellään laskennallinen toteutus, on valmisteilla.

Tähän painokseen eivät myöskään ehtineet uudet hankintalait. Uusien hankintadirektiivien mukaiset hankintalait piti saattaa voimaan 18.4.2016 alkaen. Koska hankintalakien valmistelu on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan, on alkanut hankintadirektiivien välitön oikeusvaikutus ja ns. siirtymäkausi. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut siirtymäkauden järjestelyistä tiedotteen (TEM/429/03.01.01./2016) ja kehottaa hankintayksiköitä ottamaan huomioon uusien hankintadirektiivien ehdottomat, selkeät ja tarkat määräykset. Tämä tarkoittaa, että hankintadirektiivien ehdottomia sekä riittävän selkeitä ja tarkkoja säännöksiä sovelletaan hankintamenettelyihin, jotka aloitettu 18.4.2016 tai sen jälkeen. Ministeriön tarkoituksena on saada hankintalakiesitys kesäkuun alussa eduskuntaan ja lähettäviksi valiokuntiin. Lait on tarkoitus saada voimaan loppuvuodesta 2016. Siirtymäkauden sääntelyä sovelletaan niin kauan kunnes uudet hankintalait ovat voimassa.