Runoja harhailusta, etsimisestä, tuhlaamisesta ja pihtaamisesta. Mestari taitaa niin karnevalistisen loppusoinnuttelun kuin maallistuneen vaelluksen.

Jos voisi lukea itsensä kauas,
                lähelle kaukaista paikkaa
sinisten ihmeiden ionosfääriin,
                    tähtikarusellien pyörteisiin
niihin mittoihin ja määriin
          joissa numerot luhistuu

Tai jos lukisi itsensä valoksi
                      valtamerien syvyyksiin,
tai tuulten vuoleman vuoriston huipuille
lumisokeaan korkeuteen,
      tai tulen punaisimpaan kvarkkiin
tai siihen hetkeen kun halkeaa kuu

Ilpo Tiihonen sai edellisestä teoksestaan Largo (2004) kirjallisuuden valtionpalkinnon sekä Savonia- ja Tanssiva karhu -palkinnot.