Lohtu on upeaa jatkoa jouhikkovirtuoosi Ilkka Heinosen Trion debyytille Savu (2015).

– Henkilökohtainen ympäristöahdistukseni sekä uhkaavasti rapautuva demokratian, ihmisoikeuksien ja tiedon arvostaminen saivat aikaan hyvin lohduttoman olon – etenkin ajatellessani omien lapsieni tulevaisuutta. Halusin tehdä kokonaisuuden, joka herättelisi aikamme irvokkuuteen ja lohduttomuuteen ja voisi samalla lohduttaa ja ehkä antaa hieman toivoakin, Ilkka Heinonen kertoo albumin synnystä.

Albumi on saanut innoituksensa barokkioopperoiden rakenteesta. Levy jakautuukin yhdeksään osaan: prologiin, viiteen näytökseen, joita lomittavat kaksi intermezzoa (tanssillisemmat sävelmät) sekä epilogiin. Avausuralla Narrien kruunajaiset on kuultavissa myös vaikutteita Itä-Afrikan musiikista. Siitä on juuri julkaistu myös video.

Levyn syntyprosessin keskellä tuli uutinen Roxetten laulajan Marie Fredrikssonin kuolemasta, ja se sai Ilkan kuuntelemaan pitkästä aikaa Marien hienoa ääntä ja Roxetten voimaannuttavia, eeppisiä balladeja. Niin syntyi levyn ehkä helpoiten lähestyttävä kappale Marie, johon vieraileva laulusolisti, nykykanteleen mestarina tunnettu Maija Kauhanen tuo oman tärkeän lisänsä.

– Tuonelan häät on barokki-giguen ja hitaan klezmertanssi Zhokin äpärälapsi – kuin 1700-luvun itäeurooppalainen juutalaismuusikko muistelisi Bachin soolosellosarjoja jouhikolla, Ilkka jatkaa.

Vimma kuvaa ihmisen suurta elämänhalua, joka voi myös kääntyä kaiken tuhoavaksi voimaksi. Tundra on saanut inspiraationsa Olivier Messiaenin kvartetosta Quatuor pour la fin du temps (Ajan lopun kvartetto), jonka vääjäämätön, hidas liike teki suuren vaikutuksen Heinoseen 20 vuotta sitten – ja tekee yhä. Perinteiseen karjalaiseen jouhikkomusiikkiin perustuva Varjojen Trepatska on esikuviensa trepatska/ripatska/maanitus -tanssisävelmien tapaan pääosin improvisoitu, mutta pohjautuu näiden tyypillisille sävelkuluille. Kappaleen Haje improvisointi kuvaa hyvin trion yhteistä soundia sekä läpi harjoitus- ja studioperiodin jatkuneita keskusteluja 60-70 -lukujen taitteen mullistuksista Miles Davisin ja aikalaisten musiikissa ja elämässä. Valitus syntyi kuukauden kestäneiden yksinäisten soolojouhikkokokeilujen ja äänitysten tuloksena.

Vaikka levyn päättävä Lohtu on ensimmäinen albumia varten sävelletty kappale, se on syntynyt lohduttavaksi epilogiksi – katharsikseksi tummasävyisen ”oopperan” päätteeksi.


Ilkka Heinonen (jouhikko)
Mikko Hassinen (lyömäsoittimet, elektroniikka)
Nathan Riki Thomson (basso)

1. narrien kruunajaiset / fools’ coronation 5.42
2. marie featuring maija kauhanen 5.10
3. tuonelan häät / underworld wedding 4.56
4. vimma / frenzy 4.19
5. tundra 9.34
6. varjojen Trepatska / trepak of the shadows 3.59
7. haje / entropy 8.21
8. valitus / lament 5.14
9. lohtu / solace 4.40