Naiset nayttelyssa kirjoittavat talla 4 kertaa sukkelammin kuin pannalla kirjoittaa suomalainen pioneeri 1876 Philadelphian maailmannäyttelystä äättömällä Remington Kakkosella. Ensimmäinen kirjoituskone saapui Suomeen ja Jyväskylään vuonna 1877 kirjakauppias Heikki Helmiselle, K. J. Gummeruksen yhtiökumppanille. Helminen oli myös ensimmäinen suomalainen, joka tutustui puhelimeen jo sen messuesittelyssä 1876.

Tuohon aikaan konttorialan tekniikkaa tuotiin Suomeen ulkomailta. Kotimaisen kaupan perustaja Suomessa oli kreivi Carl Robert Mannerheim, visionäärinen teollisuusmies ja Suomen marsalkan isä.

Konttoritekniikka sekä tietotekniikan varhaiset vaiheet 1800-luvulla mahdollistivat sekä kaupan ja finanssitalouden kasvun että hyvinvointivaltion vaatiman hallinnon ja tilastoinnin. Monien konttoreiden keksintöjen elinkaari on kuitenkin jo päättynyt: kirjoitus- ja laskukone, arkisto ja puhelin sekä pääosa postituksesta sisältyvät nyt samaan päätelaitteeseen.

Konttorikoneiden kehittymisellä on ollut myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia: Ne loivat modernin toimihenkilöluokan ja vetivät naiset työelämään ja uraputkiin. Taulukkolaskennan automaation avulla voitiin vakuutusyhtiöiden ja pankkien palveluista tehdä massatuotteita, jotka olivat koko kansan eivätkä vain vauraimman vähemmistön ulottuvilla. Sosiaalivaltionkin toteuttaminen olisi ollut mahdotonta sulkakynillä. Alan kautta voi myös ymmärtää globaalin modernisaation syyt ja seuraukset.