Alikersantti Antti Rokan myyttinen hahmo on kiinnostanut suomalaisia jo lähes puolen vuosisadan ajan. Jatkosodan taistelijan toiminnalliseksi esikuvaksi paljastui jo ensi metreillä Sakkolan poika Viljam Pylkäs. Linnan Rokka-ikoni rakentui kuitenkin monista muistakin elementeistä. Tämän teoksen nimihenkilö inkeriläinen heimopataljoona 3:n sotilas alikersantti Antti Rokka luovutti omasta persoonallisuudestaan useita palasia Väinö Linnan nerokkaasti luomalle Rokka-ikonille. Kirjailija ja heimosoturi tapasivat Tuntemattoman sotilaan kypsytysvaiheessa ensimmäisen kerran saunassa Tampereen kyljessä. Rokka kävi tällöin yli kuuden vuoden mittaista selviytymistaistelua Valpon jahtaamana. Varma kuolemantuomio odotti heimosotilasta itärajan takana.

Risto Husa on tehnyt tiukasti lähteisiin perustuvan elämäkertatutkimuksen Antti Rokan dramaattisesta elämäntiestä. Suomalaiset isovanhemmat omaava Suomen ystävä opettaja Antti Rokka koki talvisodan O.V. Kuusisen kansanarmeijan joukoissa, marssi upseerioppilaana ensimmäisten joukossa Viroon kesäkuussa 1940, toimi Suomessa sotavankileirien tulkkina jatkosodan aikana, liittyi ensimmäisten joukossa heimopataljoonaan marraskuussa 1942, palkittiin ansiomitalilla ja alikersantin arvolla Äyräpäässä heinäkuussa 1944, julistettiin sotavangiksi neljä kuukautta myöhemmin ja vältti yli kuuden vuoden ajan poliisin pyydykset. Muunnetulla nimellä eläneen Rokan turvaksi syntyi spontaaninen suojeluverkosto vaaran vuosien Suomessa. Huolellisen suunnitelman turvin perhe autettiin Tornionjoen yli helmikuussa 1951.