Stipendin saatuaan kirjastonhoitaja Pekka Varis lähtee Vienan Karjalaan piskuiseen kyläpahaseen kirjoittamaan uutta romaania. Luomistyöhön hän aikoo käyttää seitsemän päivää. Tapahtumat perillä kuitenkin yllättävät.

Matkallaan hän näkee ja kokee sellaista, mikä on jopa tulenarkaa rajamme takana. Hän pelkää joutuvansa kirjoitustensa vuoksi telkien taakse. Pelastavana enkelinä saapuu avuksi ymmärtäväinen kylän opettajatar.

Kirjoittaja hallitsee vienankielen, mikä tulvii vuorosanoissa. Asiantuntevasti hän liittää juoniainekset katoavaan kalevalaiseen kansanperinteeseen. Se jo sinänsä on merkittävää, kansien väliin säilyttämisen arvoista. Koska Huotarisen juuret juontavat rajamme taakse, hänen on helppo kirjoituksissaan samaistua paikallisen väen sielunmaisemaan.

Kahdella aikatasolla liikkuva romaani on samalla liikuttava rakkaustarina. Jännitteen tarinalle luo hallava metsän peto, symbolinen olento kaiken taustalla.