Eeva-Liisa Manner on ennen muuta runoilija, vaikka hän on kirjoittanut useampia draamateoksia kuin runokokoelmia.
Hän aloitti 1944 sota-ajan runsaan naisrunoilijapolven mukana ja on kirjoittanut runojen ja näytelmien ohella myös proosaa, esseitä ja arvosteluja ja suomentanut vuodesta 1946 lähes sata teosta Shakespearesta Haveliin, Kawabatasta Kafkaan ja Kyrklundiin.
Mikä Mannerin runoudessa pysyy tai muuttuu ja miksi? Miten Mannerin runous liittyy suomalaiseen lyriikkaan, miten vuosisadan, eurooppalaisen taiteen ja ajattelun dynamiikkaan ja sen virittämän olemassaolon kysymyksiin. Groteskin, ruumiillisuuden ja eroottisuuden elementit, työn käsite ja käsittely fokusoivat analyysia, jossa naiseus, filosofia ja lyyrinen hiljentyminen solmitaan toisiinsa.