Tahdon tiellä kulkevat teatterin monet ammattikunnat, mutta tällä kertaa valokeilaan nousee lavastaja ja nainen.
Mikä on lavastajan panos teatteriesityksen valmistumisessa? Entä naislavastajan asema ja rooli, paikka teatterin työyhteisössä? Raija Hirvikoski väittää, että lavastus on aina ohjauksellinen ratkaisu. Tätä väitettä todennetaan rikkaissa ja monipuolisissa haastatteluissa. Tutkimus analysoi lavastajan ja ohjaajan yhteistyötä, läpivalaisee luovan prosessin tekstistä näyttämölle ja avaa lukijalle harvoin kuvattua teatterin kulissientakaista maailmaa. Poikkitieteellinen tutkimus nojaa fenomenologiaan, hermeneutiikkaan ja naistutkimukseen käsitellessään työn sisältöä, luovia askelmia, urakehitystä ja yhteistyötä. Hirvikosken mukaansatempaava teksti haastaa, innostaa, mutta ei provosoi. Teokseen sisältyvä teatterihistoriallisesti ainutlaatuinen kuvamateriaali täydentää analyysiä.