Kun muistisairaus tuli osaksi perheemme arkea, kauhistuttavin havainto oli, että nimenomaan omaiset ovat vastuussa hoidon järjestymisestä. Heti ensimmäiseksi oli vastattava kysymyksiin: Kuinka muistisairas läheinen ylipäätään pääsee hoitoon? Mistä asianmukaisen, eettisesti hyväksyttävän, diagnoosia vastaavan hoidon tunnistaa? Missä rakastavan suhteen ylläpitäminen läheiseen onnistuu myös tulevien vuosien aikana?

Kirjan kohderyhmiä ovat muistisairaiden ihmisten omaiset, hoitajat ja lääkärit, heidän kouluttajansa sekä yhteiskuntasuunnittelijat, arkkitehdit ja hoidon resursseista päättävät poliitikot.

Kirjoittaja on ratkaisukeskeisiin menetelmiin perehtynyt organisaatiokouluttaja ja kirjoittaja, kasvatustieteen lisensiaatti.