Mikään muu kansainvälinen kiistakysymys ei vetänyt Suomea kylmän sodan aikana yhtä tiukasti blokkien väliin kuin jaetun Saksan kysymys. Huhtikuussa 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimus perustui Saksan sotilaalliseen uhkaan. Kun Saksa jaettiin 1949 kahdeksi valtioksi, Suomi jäi kahden Saksan loukkuun, josta ei näyttänyt olevan ulospääsyä. Ainoana Euroopan maana Suomi ei voinut solmia diplomaattisuhteita kummankaan Saksan kanssa. Hyvien suhteiden ylläpitäminen samanaikaisesti ja tasapuolisesti Bonniin ja Itä-Berliiniin oli kuin nuorallatanssia, jossa köyden kumpikin pää tuntui olevan Moskovassa.