Väkivallan kuvat ja kuvaukset ovat erottamaton osa kulttuuriamme, sekä taidetta että viihdettä. Parhaimmillaan ne auttavat tulemaan toimeen väkivallan todellisuuden kanssa, pahimmillaan niistä muodostuu osa väkivallan ongelmaa.

Henry Bacon tarkastelee elokuvaväkivallan toimintatapoja ja muotoja: Kuinka väkivalta saadaan elokuvallisin keinoin vaikuttamaan siedettävältä, hyväksyttävältä, nautittavalta, hauskalta - tai aidosti kauhistuttavalta? Millaisiin henkisiin ja psykologisiin tarpeisiin väkivallan representaatiot vetoavat? Miksi nautimme viihdeväkivallasta, vaikka todellisessa elämässä tuomitsemme sen ja koemme väkivaltaisen käyttäytymisen vastenmieliseksi?

Kirjassa väkivallan esittämistä pohditaan kulttuurisesta näkökulmasta ja esteettis-eettisenä kysymyksenä. Taustatieteet ulottuvat hermeneutiikasta kognitiopsykologiaan, mutta lähestymistapa on yleistajuinen. Kaikkia aiheita käsitellään lukuisten esimerkkien valossa. Mukana on elokuvia eri ajoilta ja eri genreistä: Hitchcockista ja Kurosawasta Woody Alleniin ja Ingmar Bergmaniin, Godardista Tarantinoon.

Henry Bacon on Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen professori. Väkivallan lumo liittyy yhteistyössä Koulukinon kanssa toteutettavaan haastattelu- ja tutkimusprojektiin, joka lanseerataan kouluissa syksyllä 2010. Projektia tukevat Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen lisäksi Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Valtion elokuvatarkastamo.