Euroalueen laajentumiseen liittyvät haasteet KTL Marketta Henrikssonin kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Essays on Euro Area Enlargement” tarkastetaan perjantaina 17.2.2006. Väitöstilaisuus alkaa Helsingin kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa klo 12. Vastaväittäjänä on Dr., dosentti Juha Kilponen (Turun yliopisto, Suomen Pankki) ja kustoksena toimii professori Pertti Haaparanta (Helsingin kauppakorkeakoulu). Marketta Henriksson tarkastelee väitöskirjassaan euron käyttöönottoon Keski- ja Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa liittyviä kysymyksiä. Valuuttakurssijärjestelmän valinta näissä transitiomaissa on herättänyt paljon keskustelua siitä lähtien, kun maat aloittivat tiensä kohti EU-jäsenyyttä 1990-luvun alussa. Useimpien uusien jäsenmaiden liityttyä valuuttakurssimekanismi ERM II:een keskustelu on tältä osin hiljentynyt ja huomio on kiinnittynyt muihin näitä maita kohtaaviin haasteisiin, erityisesti julkiseen talouteen ja ulkoiseen tasapainoon. Inflaatio, joka transition alkuvaiheessa saattoi yltää kaksinumeroisiin lukuihin, on hidastunut. Hintavakauden kriteerin täyttyminen vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä suurimmalta haasteelta, kun arviot ja ensimmäiset mahdolliset päätökset uusien jäsenmaiden eurokelpoisuudesta tehdään ensi kesänä Viron, Liettuan ja Slovenian osalta. Väitöskirjassa käsitellään niitä kysymyksiä, jotka on nostettu esiin keskustelussa euron käyttöönotosta em. maissa. Käyttäen sekä teoreettisia malleja että numeerisia simulaatioita tarkastellaan erityisesti kolmea aihealuetta. Näistä ensimmäisessä tutkitaan finanssipolitiikan vaikutusta hintatasoon eri valuuttakurssijärjestelmissä ja valuuttakurssijärjestelmän valintaa tästä näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että kurinalainen finanssipolitiikka on edellytys osallistumiselle ERM II -järjestelmään, kun taas maiden, jotka eivät pysty sitoutumaan terveeseen finanssipolitiikkaan, ei pitäisi myöskään sitoutua kiinteään valuuttakurssiin. Toisena aiheena tarkastellaan tuottavuuserojen vaikutusta ulkoiseen tasapainoon. Tutkimuksessa tulee esille, että tällä kehityksellä on vaikutuksia paitsi hintatasoon ja reaaliseen valuuttakurssiin, myös ulkoiseen tasapainoon, mikä puolestaan lisää talouden haavoittuvuutta. Toisaalta kauppataseen vajeet näyttäisivät todennäköisesti olevan väliaikainen ilmiö, sillä maissa käynnissä olevaan elintason nousuun liittyy kulutuksen painopisteen siirtyminen palveluihin, mikä ennen pitkää korjaa ulkoista epätasapainoa. Nämä tulokset nostavat esille finanssipolitiikan keskeisen roolin talouspoliittisena instrumenttina ko. maissa. Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaankin EU:n velkaan ja alijäämään perustuvien finanssipoliittisten sääntöjen – jotka ovat EU:n talouspoliittisen keskustelun keskiössä – vaikutusta julkiseen talouteen ja ulkoiseen tasapainoon nopean kasvun oloissa. Nämä säännöt näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti julkiseen talouteen, mutta yksin niiden avulla ei pystytä torjumaan ulkoisia tasapainottomuuksia. Euron käyttöönotto uusissa jäsenmaissa jatkunee ainakin tämän vuosikymmenen loppuun, joten nämä kysymykset tulevat nousemaan keskusteluun niin ensi kesänä kuin tulevinakin vuosina.