Henrik Meinanderin Kekkografia tarkastelee Suomen kohtaloita eurooppalaisen suurvaltapolitiikan keskellä. Meinander osoittaa kuinka tiiviisti EU:n ja Venäjän kohtalot ovat kietoutuneet toisiinsa; eurooppalaista historiaa ei voi ymmärtää ilman venäläistä perspektiiviä. Esseekokoelmassa palataan myös maailmansotien vaikutukseen Suomen kehityksessä, etenkin maamme sotien muisto- ja historiakulttuuriin. Meinanderin mukaan sotavuodet ovat olleet voimakkaasti läsnä suomalaisessa keskustelussa ja mentaliteetin rakennusaineina vuoden 1945 jälkeen. Suomen sodat olivat osa suurempaa eurooppalaista sotaa, hän huomauttaa.

Meinander luo myös läpileikkauksen suomalaisesta yhteiskunnasta vuonna 1857, jolloin tapaamme mm. J.V. Snellmanin Helsingin Unioninkadulla. Meinander muistuttaa sensaatiomaisesta, mutta jo unohtuneesta Suomen suurimmasta pankkikavalluksesta vuonna 1912 Tampereella. Hän kommentoi myös suomenruotsalaisten huolestunutta isänmaallisuutta ja piirtää lähikuvan K.A. Fagerholmista.

Historiantutkimuksen suuret linjat ja rikas detaljiaineisto risteävät Kekkografiassa. Urho Kekkosta tarkastellaan kirjassa monesta kiinnostavasta näkökulmasta. "Setä Kekkin" suhde Ruotsin kuningashuoneeseen avautuu humoristisella ja jännittävällä tavalla. Historiankirjoituksen voi tuoda myös uskaliaan lähelle nykypäivää, kuten Meinanderin analyysi pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon päättyneestä jupakasta osoittaa.