Sanakirjan lukija on kielessä vieraana, matkalla. Tällöin kieliopin ja sanakirjamerkitysten keinotekoisuus, sisäänrakennettu poeettisuus tulee esiin. Kieli kääntyy kielen sisällä ja liukuu toiseen kieleen: teos on monikielinen samalla tavoin kuin maailma jossa elämme. Sanakirja on kokeellinen ja menetelmällinen teos, mutta sen ilmaisu on intiimiä ja lyyristä. Sanakirjan sanat ovat minimalistisia luontorunoja, yhdensanan rakkausrunoja, fragmenttihuokauksia.