Ajaton, kuviltaan väkevä ja kieleltään voimakas runokokoelma.

Helvi Hämäläisen Finlandia-palkittu runokokoelma käsittelee ihmisenä olemisen kysymyksiä.

”Olen tässä kokoelmassani tuonut esiin asioita, jotka ovat polttaneet sydäntäni: inhimillisyysnäkökulman, jota voidaan pitää jopa vääränä, suhteeni oman historiamme tapahtumiin, luontoa kohtaan osoitetun armottomuuden. Kirjailijaa saattaa kiduttaa omituinen sydämen ujous – halu runon piilokuvaan. Tässä kokoelmassa olen kieltänyt tuon suojan itseltäni.”

Helvi Hämäläinen

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.