Voidaanko enää ajatella, että sosiaali- ja ympäristöpolitiikka eivät kuulu yhteen? Vakavat ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja eliölajien sukupuuttoaalto, ovat jo totta. Ne ovat suurelta osin ihmisen lyhytnäköisen toiminnan seurausta. Ekologinen kriisi vaikuttaa yhä enemmän ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliturvajärjestelmien toimintaedellytyksiin. Sosiaalipolitiikka ei ole ollut sivustakatsoja kriisin synnyssä, sillä se on ylläpitänyt ympäristöhaittoja tuottavaa talousjärjestelmää. Samalla sosiaalipolitiikalla on ollut tärkeä ihmisen hyvinvointia turvaava tehtävä. Nykyisin tämä tehtävä edellyttää maapallon rajallisuuden ymmärtämistä ja moniulotteisen hyvinvointikäsityksen omaksumista. Hahmottelemme tässä julkaisussa uudenlaista, laajaan ekososiaaliseen hyvinvointinäkemykseen perustuvaa sosiaalipoliittista järjestelmää. Ekologiset rajat tiedostava ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtiva sosiaalipolitiikka voisi edistää entistä paremmin sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvointia.