Heli Teittinen selvittää tutkimuksessaan Mikkelin, sittemmin Saimaan, piiriin kuuluneen eteläsavolaisen Juvan lottaosaston historian. Kyseessä oli merkittävä, laajassa maalaispitäjässä vaikuttanut paikallisosasto, jossa toimi yli 400 jäsentä. Osasto perustettiin maaliskuussa 1920, vuotta ennen valtakunnallisen Lotta Svärdin perustamista. Kirjassa selvitetään myös Lotta Svärd -järjestön synty, toimintaperiaatteet ja lakkauttaminen, joten se antaa tietoa myös valtakunnallisesta maanpuolustustyöstä.

Talvisodan aikana juvalaislotat toimivat lähinnä kotirintamatehtävissä, joissa riitti runsaasti työtä varsinkin ilmavalvonnassa ja muonituksessa. Puolustusvoimien päämajakin siirtyi Juvalle talvisodan viimeisiksi viikoiksi. Jatkosodassa moni oli komennuksilla paitsi muonitus- ja ilmavalvontatehtävissä, myös lääkintälottana ja toimistotöissä, samoin kuin rintaman läheisyyteen sijoittuneissa töissä, kuten radiosähkötyksessä. Juvalaislottia toimi jopa eläinlääkinnässä ja kaatuneiden evakuointikeskuksissa. Juvalle perustetut 13 kyläosastoa ja eri kyliin jakautunut 150 pikkulotan tyttöosasto saavat myös tutkimuksessa huomiota. Teokseen sisältyy lisäksi laaja liiteaineisto.

Tutkimuksessa on mukana oli 30 lotan tai pikkulotan haastattelu- tai muistitietoaineistoon perustuva osio, jossa tulee esiin monia uskomattoman kuuloisiakin tarinoita lottien sinnikkyydestä ja rohkeudesta. Osa haastatelluista liittyi lottiin jo 1930-luvulla. Kokonaisuutena Teittisen tutkimus on maamme sotahistoriaa naisnäkökulmasta.
Runsas mustavalkokuvitus.