Heli Helmisen omaelämänkerrallinen esikois- ja muisteluteos kertoo hänen ja ystävättärensä kesätyökokemuksista pienessä ja viehättävässä Pohjois-Saksan Dahmen merenrantakaupungissa kesällä 1971. Vaikka teos on rakkaustarina, on se myös kertomus nuoren ja rohkean naisen kokemuksista Keski-Euroopassa, aivan toisenlaisessa maailmassa kuin suhteellisen suljettu Suomi oli.

Omaelämänkerrallisuutta vahvistaa se, että varsinkin rakkaustarina, unohtumaton sellainen, perustuu lähes 50 vuotta vanhoihin päiväkirjamerkintöihin. Ken haluaa tehdä katkeransuloisen aikamatkan 1970-luvun Eurooppaan ja Suomeenkin, tämän kirjan lukemalla se onnistuu hyvin.