Kaupungin symbolitalous tuottaa mielikuvia — käsityksiä, näkemyksiä, illuusioita sekä tulevaisuusvisioita kaupungissa tapahtuvasta toiminnasta. Kaupunkitalous, kaupungin hallinto sekä kaupallisuuden muoto vaikuttavat symbolitalouden olemukseen, samoin siihen vaikuttaa kaupungin kulttuurinen ja sosiaalinen elämä sekä kaupungin fyysiset ominaisuudet. Edellä mainitut muodostavat kukin merkkejä, symboleita, myyttejä ja tarinoita, jotka vaikuttavat kaupunkimielikuvan lisäksi kaupungin markkinoitavaan imagoon.
Kaupunkien symbolitalouden olemukseen kuuluu sen kertominen, kenellä on oikeus olla näkyvillä kaupunkimaisemassa ja kuka kuuluu kaupunkiin. Symbolitalouden merkkien ja symbolien tarkastelu avaa kaupungin mielikuvan muodon ja sisällön arvioitavaksi. Myös kaupunkikehittämisen ja kaupunkilaisuuden taustalla olevat arvot ja merkitykset paljastuvat symbolitalouden tarkastelun kautta. Symbolitalouden muodostamissa mielikuvissa on havaittavissa kaupungin tulevaisuuden suunta ja niiden tarkastelu paljastaa, kenelle ja minkälaiseksi kaupunkia kehitetään.
Tutkimuksessa selvitettiin mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista niiden symbolitaloudellisen olemuksen kautta. Tarkasteltavana aineistona olivat 1980-2000-luvuilla valmistuneet elokuvat, Turun ja Tampereen yritys- ja investoijamarkkinointiaineisto, 1900-luvun suomalainen kuvataide sekä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus. Tulevaisuusmielikuvat olivat ristiriitaisia: kaupunkia on pidetty viime vuosisadan kuluessa sekä suurena lupauksena että uhkana sen asukkaiden ihmisarvolle ja elämän rikkaudelle. Aineistoista nousi esille erilaisia arvovalintoja, joiden pohjalta tulevat kaupungit muodostuvat: ekologinen ja monikulttuurinen kaupunki sisälsivät eettisiä ja moraalisia arvoja; rappion kaupunki arvottomuutta ja päämäärättömyyttä; suljettu kaupunki ja teemakaupunki puolustivat syrjiviä tavoitteita; ja niin edelleen. Aineistoissa ihannoitiin kaupunkien tietoista kehittämistä, kaupungin käyttäjien eli asukkaiden valikointia sekä tarkoituksellisen kaupunkimuodon luomista.
Aineistojen symbolitaloudellinen tarkastelu antoi materiaalia päätutkimusongelmaan eli sen selvittämiseen, miten mielikuva kaupunkiympäristöstä muodostuu. Tutkimuksen antina on kaupunkimielikuvan muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, kun lähtökohtana on oletus siitä, että yksilö havaitsee, tulkitsee ja ymmärtää kaupunkiympäristössä sijaitsevia merkkejä paitsi yksilöllisten myös kulttuuristen linssien lävitse. Yksilöllisiä tekijöitä ovat intressit, emootiot ja rationaalisuudet sekä yksilöllinen elämäntilanne, -kokemukset ja -historia. Yksilö ei ole vapaa kulttuurisista, sosiaalisista, ammatillisista tai muista sidoksistaan, vaan myös ne vaikuttavat tapoihin ymmärtää havaitsemaansa ja kokemaansa. Yksilön tapa tulkita kaupunkiympäristöään on merkityksellinen, sillä se ohjaa yksilöllisten valintojen tekemistä, yksilön sopeutumista kaupunkiyhteisössä toimimiseen sekä kokemisen sisältöä.
Tutkimus on monipuolistanut kaupungin symbolitalouden käsitettä. Symbolitalous ei ole pelkästään kaupallisen toiminnan muodostama kaupunki, vaan se on koko sosiaalinen, kokemuksellinen ja aistittava kaupunki. Symbolitalous-ajattelun avulla voidaan huomioida erilaiset tavat tulkita kaupunkia ja suunnata toimia ristiriitojen lieventämiseen. Erilaiset arvot ja päämäärät risteilevät kontrolloimattomasti kaupunkien symbolitaloudessa ja tämä kasvattaa tarvetta luoda merkkejä ja symboleita, jotka välittävät myös yhteisöllisiä merkityksiä ja arvoja. Kaupunkitila on puite tarkoituksellisen toiminnan ja hyvän elämän kokemisympäristöksi, ja kaupungin symbolitalouden tulisi tukea tätä tehtävää.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi kaupunkimarkkinoinnissa. Symbolitalous-ajattelu antaa välineitä kaupunkimielikuvien ja -imagojen luomiseen tunnistamalla mielikuvan muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijöiden avulla voidaan merkityksellistää merkkien luomisen tarve, niiden muodostamisen tavat sekä niiden viittaussuhteiden esiintuominen. Käytetyt käsitteet: intressi, merkki, symboli, merkin tuottaminen ja mielikuva ovat osa kohderyhmäajattelua. Kaupunkimarkkinoinnissa, kuten symbolitalous-ajattelussakin, tulee kiinnittää huomiota merkkien tuotettuun muotoon, niiden tunnistettavuuteen sekä niiden merkityksen jatkuvuuteen.
Tutkimustuloksia voidaan käyttää myös mielikuvien purkamiseen esimerkiksi kaupunkimarkkinoinnin arvioinnissa tai yksilötasolla kaupunkiympäristön tarkastelussa. Mielikuvien purkaminen auttaa havaintojen ja illuusioiden arvioinnissa sekä niiden tekijöiden erottelemisessa, jotka vaikuttavat mielikuvien taustalla. Yksilöt ovat merkkien vaikutuksen alaisena jatkuvasti ja nämä merkit ovat muiden ihmisten lähettämiä: mihin tulee uskoa; mitä asioita tulee hyväksyä tai vältellä; mitä tehdä tai olla tekemättä. Purkamisen tavoitteena on selvittää, kenen tai keiden tulkinnasta ja arvoperustasta on kyse. Selvittämällä, kenen mielikuvasta on kyse, selviää myös se, mihin mielikuvan avulla pyritään.
