Paula Nummela, 50-luvun tyttö, katseli tähtiä ja haaveili kauas pois hämäläisestä kotipitäjästään. Englannissa hän oppi kieltä ja suuren maailman tapoja. Finnairin virkapuvussa hän lensi kauemmas ja etsi suurta rakkautta. Lopulta Kirill Babitzin löytyi naapurirapusta.Yhteisiä onnen vuosia karttui toistakymmentä. Lentäminen jäi ja oma korubisnes korvasi maailman metropolit. Menemistä kuitenkin riitti kaikkien rakastaman Kirkan rinnalla. Sitten taas kohtalo puuttui asiaan ja Paula jäi yksin.Nyt 60-vuotiaana Paula Nummela miettii, millaisia virstanpylväitä hänen lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisiästään löytyy. Miten ihminen matkansa varrella vähitellen tulee itsekseen? Elämä ei lopu kuusikymppisenä, sillä uutta taloa sisustetaan tutussa hämäläisessä maisemassa.