Tämä on tosikertomus omasta matkastani Golgatalta Gambriniin sellaisena kuin sen muistan 1970- ja 1980-luvuilta.

Koska olin koulukiusattu ja usein hyvin yksinäinen, tarvitsin mielikuvitusystävän. Viisitoistavuotiaana tunnustin julkisesti uskoni. Olin löytänyt kärsivän ja verta vuotavan Kristuksen ristiinnaulittuna Golgatan kummulta. Hän rakasti minua ja onnistui pelastamaan minut yksinäisyydestäni. Sain uusia rakkaita ystäviä sekä jännitystä elämään. Usko ohjasi elämän valintoja.

Golgatalta tein pitkän matkan Gay Gambriniin, jonka oven aukaisin 31-vuotiaana. Kuusitoista vuotta olin kieltänyt itseni ja kantanut ristiäni. Nyt aloitin uuden elämän omana itsenäni. Löysin uudenlaisen rakkauden, ja monet ystävät vaihtuivat. Mitä uskonnosta piti nyt ajatella?

Lukijalta: "Lennokasta tekstiä ja hervotonta huumoria. Armottoman rehellinen tutkielma itsensä etsimisestä - ja löytämisestä. Ei koskaan katkera, vaan kritisoidessakin aina lempeä pilke silmäkulmassa. Syvällinen ja koskettava matkakertomus. Kiitos myös siitä kunniasta, että sain aikanaan olla matkassa mukana ja pääsin nyt tähän tarinaan."