Kirja tekstit ja kuvat tutustuttavat muistolaattojen – ja taulujen kautta kansainväliseen ja erityisesti kansalliseen Kuopioon ja sen merkkihenkilöihin ja -tapahtumiin. Useimmiten ne löytyvät rakennusten ulkoseiniltä, ja tekijät ovat rajanneet sisämuistotaulut, esim. Pro Patriat kirjansa ulkopuolelle. Muistolaattoja esitellään 67, joissa mukana on 37 henkilötarinaa. Lisäksi muistolaatoilla kerrotaan lotista, suojeluskunnasta, sodanaikaisista pommituksista, ystävyyskaupungeista, kansanopetuksesta tai puhelimen tulosta kaupunkiin. Osuusmeijerikin on saanut oman muistonsa samoin kuin Suomen sodan Jynkän taistelun muistomerkki. Kirjassa on huomattu sekin erikoisuus, että Viron kansalliseepos painettiin Kuopiossa vuonna 1862. Kirja muistuttaa kuopiolaisia myös siitä, mitä se ei kerro. Missä ovat muistolaatat Aulis Rytkösestä, Simo Puupposesta, Spede Pasasesta tai Rauli Mollbergista ja monesta muusta kuopiolaisesta merkkihenkilöstä, kuten Markku Heiskanen oikeutetusti esipuheessaan kyselee. Muistolaatta vuodessa virkistäisi kulttuurielämää ja pitäisi laattataiteilijatkin kiinni leivänsyrjässä.