Voiko viinasta, vihasta, seksistä ja väkivallasta kirjoittaa myötätuntoisesti, tuomitsematta? Kyllä. Heinz Strunk tarjoaa tässä kriitikoiden ylistämässä, suosituimmassa romaanissaan täyslaidallisen äkkiväärää toimintaa, bukowskityylistä kännäämistä ja kapakkaromantiikkaa.
Der goldene Handschuh eli Kultainen hansikas sijaitsee Hampurin St. Paulin kaupunginosassa, Reeperbahnin poikkikadulla. Eletään 1970-lukua. Baari on aina auki. Laitapuolen kulkijat, sodan ja puutteen murjomat juopot istuvat Hansikkaassa illasta toiseen unohtaakseen kaiken, tai muuten vain tyhjyyttä täyttääkseen. Yksi näistä onnettomista on sittemmin laajalti median kautta tunnetuksi tullut ihmispeto ja sarjamurhaaja Fritz Honka, lempinimeltään Fiete, joka on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi jo poikasena. Hänen rujo ulkomuotonsa herättää hämmennystä. Hän istuu Hansikkaassa, tarjoaa ryyppyjä asunnottomille ikäneidoille ja vie näistä aina yhden mukaansa ullakkolääväänsä. Naisten on allekirjoitettava sopimus, jonka mukaan Fritz saa tehdä naisille mitä tahtoo. Himo muuttuu vihaksi ja toimii sytykkeenä sairaille fantasioille.
Honka tappaa naiset, jotka ovat vielä häntäkin kurjempia henkipattoja. Ruumiit hän piilottaa komeroon tai ullakolle kattotuolien alle, jossa ne mätänevät. Asunnossa leijuvaa kuvottavaa löyhkää hän yrittää peitellä kymmenillä ilmanraikastajilla.
Paljasjalkainen hampurilainen kirjailija Heinz Strunk (s. 1962) kuvaa autenttisen tarkasti niin kulmakunnan kapakkamiljöötä, murhamies Fritz Honkaa kuin hänen uhrejaankin. True Crime -genreen luokiteltavissa oleva tarina perustuu tositapahtumiin. Romaanissa liikutaan groteskin alamaailman ohella luksushuviloiden Hampurissa, jossa Von Dohrenien laivanvarustajasuvun elämä perustuu juutalaisilta takavarikoituun omaisuuteen. Yltäkylläisyydessä elävän eliitinkin keskuudessa kärsitään ulkonäköongelmista, vihasta, yksinäisyydestä, hyväksikäytöstä ja alkoholismista. Toki juomat ovat hienompia ja prostituoidut kauniimpia. Kultaisessa hansikkaassa rikkaat ja köyhät kohtaavat, mutta silloin, kun todellinen kohtaaminen olisi mahdollista, luokkarajat säilyvät ja vähäväkiset jäävät kiinni omaan paskaansa. Mutta kaikki: psykopaatit, rappioalkoholistit, laivanvarustajat ja asianajajat, sekä ikäloput huorat unelmoivat rakkaudesta. Ja hitusesta onnea.
