Väitöskirjatyöni toi esille sen, että selkäreumapotilaiden kokema kipu ja jäykkyys lievenivät, liikkuvuus lisääntyi ja toimintakyvyssä tapahtui kohenemista laitoskuntoutusjakson aikana. Kolmen vuoden seurannassa heidän toimintakykynsä heikkeni, mikä on haaste terveydenhuollolle. Elämään mahtui jo muutamassa vuodessa useita ihmisen kehoon vaikuttavia tapahtumia. Vaikka pehmytosareuma eli fibromyalgia ei olekaan tulehduksellinen sairaus, niin siitä kärsivät kokivat kuitenkin toimintakykynsä lähes yhtä huonoksi kuin selkäreumaa sairastavat.
Suomessa 15 000 ihmistä saa lääkekorvattavuuden erilaisiin kroonisiin selkäreumoihin, jotka kuuluvat tulehduksellisiin reumasairauksiin. Tulehdus on syynä paitsi potilaiden kokemaan kipuun ja jäykkyyteen myös selän ja rintakehän liikkuvuuden rajoituksiin, mitkä voivat johtaa pysyvään jäykistymiseen ja virheasentoon. Nämä muutokset heikentävät toimintakykyä. Lääkkeiden mahdollisuudet ovat rajalliset, ja fysioterapia ja kuntoharjoittelu kuuluvat olennaisena osana hoitoon. Suomen Reumaliiton kuntoutumislaitos on kuntouttanut jo vuosia eri puolelta Suomea saapuvia selkäreumaa sairastavia kolmen viikon mittaisilla kuntoutumisjaksoilla Kangasalla. Tutkimukseni tarkoitus oli löytää jokapäiväiseen käyttöön sopivat selän liikkuvuusmitat ja toimintakykymittarit, jotka olisivat herkkiä muuttumaan kuntoutuksen aikana.
Maailman Terveysjärjestö WHO ja Kansainvälinen Reumaliiga ovat hyväksyneet toimintakykyindeksit, joita tulee käyttää selkärankareumaa sairastavien toimintakyvyn arvioinnissa. Ne ovat BASFI (the Bath Ankylosing Spondylitis Functional Index) ja DFI (the Dougados Functional Index). Tutkijat monissa maissa läntinen naapuri mukaan lukien ovat arvioineet näiden indeksien soveltuvuutta eri kulttuureihin, jotta toimintakykyä koskevat työt olisivat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Sen vuoksi oli tärkeää saada nämä indeksit myös suomalaisten käyttöön. Nyt tämä väitöskirjatyöni tulos antaa siihen mahdollisuuden. Molemmat toimintakykyindeksit, BASFI ja DFI, osoittautuivat olevan päteviä suomalaisilla. Myös indeksien toistettavuus oli hyvä. Pehmytosareumaa sairastavat muodostivat vertailuryhmän. Muutosherkkyyttä tutkin vasteena kolmen viikon kuntoutumisjaksolle, jona aikana kuntoutujat rekisteröivät myös kokemaansa kipua ja jäykkyyttä. BASFI muuttui herkemmin kuin DFI. Aikaisemmin kuk! aan tutkija ei ollut seurannut toimintakykyä kolmea vuotta näiden indeksien avulla.
Liikkuvuusmitat kohenivat kolmen viikon laitoskuntoutusjakson aikana; sormi-lattia -mitta, rintalannerangan kierto, rintakehän liikelaajuus, rintalannerangan sivutaivutus ja kaularangan kierto muuttuivat herkimmin. Liikkuvuusmittojen toistettavuus kuten myös vastaavuussuhde taudin kestoon sekä selän ja ristinivelten röntgenmuutoksiin olivat yleensä hyvät. Ikä vaikutti vähiten rintalannerangan kiertoon. Kansainväliset suositukset sisältävät vain kolme mittaa: lannerangan taivutusta kuvaavan Schober-testin, takaraivo-seinä -mitan ja rintakehän liikelaajuuden. - Yksinkertainen ja vanha Pavelkan kehittämä mittanauhamenetelmä rintalannerangan kierron arvioimiseksi osoittauti arvokkaaksi osaksi nyt suunniteltua liikkuvuusmittauspakettia.
Valtioneuvoston tuore kuntoutusselonteko toteaa, että tarvitaan lisää tutkimuksia kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Jotta vaikuttavuutta voisi tutkia, täytyy löytyä kullekin sairausryhmälle tarkoituksenmukaisia mittareita. Nyt tämä tutkimus on arvioinut selkäreuman mittareiden muutosherkkyyttä, joiden joukosta löytyy ehdokkaita ehkä jatkossa laajempiinkin kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksiin. Jo nyt kannustan selkäreumaa sairastavaa kuntoutumaan.
