Jeesus Nasaretilainen julisti Jumalan valtakunnan pikaista tuloa.

Tästä alkoi kristinuskon tie itsenäiseksi uskonnoksi. Alkutaival oli värikäs ja monimuotoinen ja täynnä valtataisteluja. Kristinoppi muotoutui prosessissa, jossa valittiin, hylättiin ja yhdistettiin kilpailevia näkemyksiä. Samalla Jeesus-liikkeen seuraajat joutuivat määrittelemään oman identiteettinsä suhteessa juutalaisuuteen ja pakanalliseen kulttuuriin.

Tämä katsomusten moninaisuus heijastui myös Uuteen testamenttiin. Kristilliset aatteet ja ajatukset ovat vaikuttaneet syvästi länsimaiden historiaan ja sivistykseen sekä hyvässä että pahassa. Emeritusprofessori Heikki Räisänen antaa lukijoilleen perspektiiviä ja herättää tutkimuksen keinoin arvostamaan suvaitsevaisuutta ja moninaisuutta. Kirja kiteyttää kansainvälisesti arvostetun huippututkijan elämäntyön laajoille lukijapiireille suunnattuna. Puhutaanpa mistä tahansa tässä kirjassa käsitellystä aiheesta, varhaisten kristittyjen asenteet ja ajatukset muodostavat laajan kirjon. Kristinuskon tulevaisuus oli vielä toisella vuosisadalla jokseenkin avoin. Moninaisuuden takana häämöttää kyllä yhteinen pohja. Erilaiset näkemykset voi yrittää pelkistää yhteiseen periaatteeseen tai perusvakaumukseen, joka kuitenkin jää hyvin yleisluonteiseksi. Itse olen vaikuttuneempi varhaiskristillisen ajatusmaailman värikkäästä monimuotoisuudesta, joka on seurausta ryhmien ja yksilöiden erilaisista traditioista, elämäntilanteista, kokemuksista ja oivalluksista.