Tutkimus tarkastelee alkoholismin ja siihen liittyvän läheisriippuvuuden hoitoa Minnesota-mallin sairauskäsitteen pohjalta. Siinä kuvataan alkoholismin ja läheisriippuvuuden kehityskulkua niiden synnystä ja syvenemisestä toipumiseen asti.

Empiirinen aineisto kerättiin survey-tutkimuksella Lapualla toimivaan Minnesota-hoitoon osallistuneilta 173 potilaalta ja näiden 125 läheiseltä. Aineisto on ajanjaksolta 1993–2003 ja se käsittää kyseisen hoidon potilaat ja näiden läheiset sen 10 ensimmäisen toimintavuoden ajalta. Vastaajat kuvasivat tutkimusta varten suunnitelluilla kyselylomakkeilla juomisajan ongelmia, niiden ratkaisuyrityksiä, toipumisprosessin luonnetta ja omia näkemyksiään hoidon keskeisimmistä onnistumistekijöistä.

Toipumisen ytimen niin potilaille kuin läheisillekin muodostavat päihde- ja läheisriippuvuuteen liittyvä uusi tieto ja oivallukset. Alkoholismin tarkastelu lähtökohtaisesti sairautena antoi juovan ajan kokemuksille uuden tuskaisuudesta vapauttavan tulkinnan ja omat kokemukset toimivat siltana tietämisestä toipumiseen. Tärkeänä osana potilaiden toipumisprosessia oli omasta riippuvuudestaan toipuneiden terapeuttien ja toisten potilaiden tarjoama vertaistuki. Keskeisiksi nousivat hoidon sisältämä läheiskohtaaminen ja hyvin suunniteltu vuoden pituinen potilaiden ja läheisten yhteinen jatkohoito.

Tutkimuksessa potilaiden ja läheisten toipumisprosesseja tarkastellaan Mezirowin uudistavan oppimisen ja Kolbin kokemuksellisen oppimisen teorioiden pohjalta. Päihde- ja läheisriippuvuuden synnystä ja syvenemisestä käytetään nimitystä vangitseva oppiminen ja toipumisesta vapauttava oppiminen.

Tutkimuksessa esitetään uusi toipumista kuvaava selitysmalli, joka korostaa läheisen ja potilaan samanaikaisen yhteistoiminnallisen ja vertaistuellisen toipumisen merkitystä. Malliin liittyy uusi toipumiskäyrä, joka on ns. Jellinekin käyrää muistuttava, mutta kuitenkin epäsymmetrinen ja spiraalimainen. Uutta on se, että vastaava käyrä kuvataan samalla tavalla läheisille. Tutkimuksen tavoitteena on kehitellä perinteisten alkoholismin hoitoon liittyvien psykiatrian, psykologian ja mielenterveystyön lähestymistapojen rinnalle uusi oppimiseen pohjautuva hoitoparadigma.