Sydänlihasvaurion sekä sydän- ja verisuonitautiriskin merkkiaineiden määritysmenetelmien kehittyminen
Sydän- ja verisuonitautien laboratoriodiagnostiikassa tärkeimpiä saavutuksia viime vuosikymmenien aikana ovat olleet menetelmien kehittäminen entsyymiaktiivisuusmäärityksistä proteiinien, kuten troponiini I ja T, ei-radioaktiivisiin immunologisiin menetelmiin. Rintakipupotilaan hoitoa voidaan edelleen parantaa nopeuttamalla tuloksien saantia käyttämällä yksinkertaisia ja nopeita kokoveritestejä.
Tulehdusreaktiolla näyttää olevan merkittävä osa ateroskleroosin kehittymisessä. Viimeaikaiset havainnot ovat kiistattomasti osoittaneet, että näennäisesti terveillä henkilöillä viitevälialueella tapahtuva C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden nousu on yhteydessä mahdollisesti myöhemmin syntyvään sepelvaltimotautiin. Kohonneella CRP:llä on myös ennustearvoa akuuteilla sepelvaltimotautikohtaus- ja angina pectoris-potilailla. Terveiden henkilöiden ateroskleroottisen riskin ennustamiseen vaaditaan kuitenkin analyyttisesti hyvin herkkiä CRP-menetelmiä, joiden toistuvuus pitoisuustasolla 0.2 mg/l on alle 10 %.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli evaluoida uuden aikaerotteisen fluorometriaan perustuvan immunologisen teknologian analyyttistä ja kliinistä suorituskykyä. Sydänmerkkiaine- ja herkkää CRP-menetelmiä verrattiin eräisiin eniten käytettyihin analyysimenetelmiin. Lisäksi tutkittiin CRP menetelmän soveltuvuutta eteisvärinäpotilaiden tutkimisessa.
Saadut tulokset osoittavat, että Innotrac Aio! 2. sukupolven TnI-, myoglobiini-, CK-MB- ja usCRP-menetelmät ovat erinomaisia analyyttisiltä suorituskyvyiltään, ja että kaikki näytemateriaalit, sisältäen seerumin, plasman ja kokoveren, sopivat näihin menetelmiin ilman erityistä ylimääräistä vakiointia. Lisäksi havaittiin, että CRP-pitoisuudet olivat korkeampia akuuteilla eteisvärinäryhmän potilailla kuin terveillä, ja CRP- ja IL-6 -pitoisuuksien välillä ilmeni positiivinen korrelaatio