Hautaviita, Janika. 2012. Toimintatutkimus 6–9-vuotiaiden lasten mediavalmiuksista ja mediataidoista. Kasvatustieteen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten tietotekniikan opetuskäyttö toimintasuunnitelmineen esi- ja alkuopetuksen toimintaympäristöissä toteutui. Toiseksi tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia ja käsityksiä tietokoneen opetuskäyttö antoi lapsille. Kolmanneksi tavoitteena oli arvioida miten lapsen taidolliset, sosiaaliset, kielitaidolliset ja eettiset mediavalmiudet ilmenivät ja kehittyivät kohti mediataitoja. Toimintatutkimuksella on tässä kontekstissa selkeä kehitystarve: luoda toimiva tietotekninen toimintasuunnitelma esi- ja alkuopetukseen sekä laatia pienten lasten mediavalmiuksien arviointiin soveltuva arviointimittari ja sitä kautta selvittää lasten mediavalmiuksien taitotasoja. Tutkimus on laadullinen, kasvatustieteellinen toimintatutkimus. Toimintatutkimuksen tutkimuskysymykset pohjautuivat seuraaviin teemoihin: 1) Tietotekninen toimintaympäristö esi- ja alkuopetuksessa, 2) Lapsen tietokoneen käyttöön liittyvät kokemukset ja käsitykset, 3) Lapsen kehittyvät mediavalmiudet ja mediataidot. Toimintatutkimukseen osallistui kuusitoista esi- ja alkuopetusikäistä (6‒9-vuotiasta) lasta, joista esioppilaita oli yhteensä viisi ja alkuopetusoppilaita yhteensä yksitoista, sekä esiopetusryhmän lastentarhanopettaja ja opettaja-tutkija, joka tutkimusta tehdessään toimi samalla oman alkuopetusryhmänsä luokanopettajana. Toimintatutkimus toteutettiin yhden lukuvuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla. Teoriataustassa paneudutaan lapsen asemaan tietoyhteiskunnan kehittyvänä jäsenenä sekä pohditaan mediakasvatuksen merkitystä ja tehtävää. Metodologisessa viitekehyksessä korostuu fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Dokumentointi toteutettiin käsitekarttojen ja käsiteanalyysin avulla, pienryhmähaastatteluilla, lasten käyttämiä tietokonepelejä ja opetusohjelmia arvioimalla sekä kyselylomakkein. Toimintatutkimukseen osallistuneet opettajat käyttivät tutkimuksen dokumentoinnissa myös osallistuvaa havainnointia ja tutkimuspäiväkirjoja, ja lopuksi toimintatutkimusta arvioitiin tutkimuspalautekeskustelun avulla. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin kokoamalla yksittäisiä ja yleisiä merkitysrakenteita. Lisäksi tutkija laati lasten mediavalmiuksien arviointimittarin, jonka pohjalta syntyivät lasten mediavalmiuksien taitotasot. Toimintatutkimusta ohjasi tutkijan itse laatima tietotekninen toimintasuunnitelma. Tietotekninen toimintasuunnitelma koostui seuraavista sisällöistä: tietokonepelit ja opetusohjelmat, Word-tekstinkäsittelyohjelma, Paint-piirrosohjelma, Internet sekä kuvankäsittely. Tietotekninen toimintaympäristö esi- ja alkuopetuksessa jakautui fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen toimintaympäristöön. Toimiva tietotekninen ja mediasuuntautunut esi- ja alkuopetuksen toimintaympäristö vaatii tuekseen toimintasuunnitelman. Se toimii ikään kuin pedagogisena siltana pienen lapsen ja suuren tietokoneen välillä sekä turvana myös opettajalle. Lasten saamat kokemukset olivat positiivisia, normaalia arkea elävöittäviä, itsensä voittamiseen ja oppimiseen liittyviä kokemuksia. Lasten käsitekartoissa esille tuomissa tietokoneeseen liittyvissä käsitteissä eniten kehittyivät tekniset, laitteistoon liittyvät käsitteet ja niiden hallinta. Myös tietokoneen hyötynäkökulma korostui lasten esille tuomissa käsitteissä. Tietokoneella oli opetustapahtumassa oppimista myönteisesti tukeva vetovoima. Lapsen näkökulmasta katsottuna tämä tutkimus oli interventio lapsen arkioppimisen päivään. Toimintatutkimuksen tulosten mukaan erityisesti lasten taidolliset ja sosiaaliset mediavalmiudet kehittyivät. Yli puolet lapsista kehittyi kielitaidollisissa mediavalmiuksissaan. Eettisissä mediavalmiuksissa havaittiin myös kehittymistä, noin puolella lapsista. Lasten mediataitojen arvioinnin pohjalta voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneista lapsista yhdellä oli erinomaiset ja kolmella hyvät mediataidot. Suurimmalla osalla lapsista mediataidot olivat kohtalaiset (9/16), kolmen lapsen mediataitojen jäädessä heikolle tasolle. Jokainen lapsi kehittyi mediavalmiuksissaan kohti mediataitoja omassa mediakasvun tahdissaan. Tutkimustulosten mukaan mediakasvatuksellisesti suuntautunut esi- ja alkuopetuksen toimintaympäristö rakentuu mediadidaktiikan ja toimivan pedagogisen suunnitelman avulla. Esi- ja alkuopetusikäisille lapsille tarvitaan konkreettinen tietotekninen toimintasuunnitelma, joka palvelee myös opettajaa mediapedagogina. Lasten tulee saada tasapuolinen mahdollisuus tutustua turvallisesti muuttuvaan mediamaailmaan sekä kehittää omia alkavia mediavalmiuksiaan kohti mediataitojaan. Tutkimus antaa perusteet toteuttaa ja kehittää lasten mediakasvatusta sekä tuo mallin lasten mediavalmiuksien arviointiin esi- ja alkuopetuksessa. Käsitekarttojen käyttö soveltuu esi- ja alkuopetusikäisten lasten käsitteiden opetukseen hyvin. Käsitekarttojen käyttö tutkimuksen tulosten ja sisällön kuvaamisessa tuo uutta pedagogista ulottuvuutta kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön.