Gustaf Eka Magnusson palveli talvi- ja jatkosodassa ensin laivueenkomentajana ja myöhemmin rykmentinkomentajana. Hänen johdollaan Lentolaivue 24 ylsi uskomattomiin suorituksiin ja jatkosodan lopussa Magnusson loi oma-aloitteisesti Kannakselle hävittäjien viestiverkoston sekä komentopaikat, joilla oli merkittävä rooli vihollisen ylivoimaisten ilmavoimien torjunnassa kesällä 1944. Näistä ansioista hänelle myönnettiin Mannerheim-risti.

Työn hävittäjävoimien eteen Magnusson oli aloittanut kuitenkin jo 30-luvun alussa, ollen yksi harvoista, jotka käsittivät hävittäjien merkityksen tulevissa sodissa. Ilmavoimien johdossa Magnussonin pyrkimykset eivät juurikaan saaneet ymmärrystä ja hän joutui hankkimaan tietoa nopeasti kehittyvästä ilma-aseesta kustantamalla jopa itse ulkomaankomennuksiaan.

Hävittäjäkomentaja Eka Magnusson piirtää kuvan miehestä, joka vankkumatta kulki valitsemallaan tiellä ja loi laivueensa hengen osallistumalla miestensä rinnalla ilmataisteluihin.