Go Kouvola kirjan 200 valokuvaa ja niiden äärellä äänen henkäistyt kaksisataa kaupunkihuokausta yllyttävät matkailijaa tutustumaan Kouvolan ydinkeskustaan tarkemmin. Kouvola oli joskus kauan sitten vain junavaihtokaupunki eteläkymenlaaksolaisille, jotka kateellisina Kouvolan mahtailevalle juna-asemalle, kerrostaloille ja huippumodernille ydinkeskustalle korkeine tornitaloineen astuivat amerikkalaiseen maailmaan pienen hikisen lättähatun vaihtuessa pitkiin pikajuniin.
Kouvolan amerikkalainen maailma ei ollut monelle vapaita tuulia kaipaavalle eteläkymenlaaksolaiselle huono asia 1970-luvun ylipolitisoituneena aikana, jolloin vasemmistopunan ilottomuus jähmetti kivikasvoiksi koko muun alueen. Virkamiesten ja varuskunnan Kouvolassa ajeltiin häpeämättömästi jenkkiraudoilla ja kuunneltiin muualla pannassa ollutta jenkkimusaa hampurilaiset poskessa coca-colaa kyytipoikana. Eikä elokuvissa taatusti pyörinyt tylsäntappavia neuvostoliittolaisia taidefilmejä vaan American Graffitia ja Conan Barbaria, tai kapakoissa ollut pummaamassa olutta kännisiä kommareita saarnaten maailmanlopusta kehuen samalla vihattua Neuvostoliittoa. Kouvola oli tuulahdus vapaata länttä kuin suora lähetys Radio Free Luxemburgia, missä kaupatkin olivat fiinimpiä ja palvelu ystävällisempää, vaikka kaupungissa oli sentään varoituksena epämiellyttävänä pidetyn E-liikkeen Centrum-kauppa aina tyhjillään. Siksi Kouvolaan tultiin nauttimaan, ostamaan jotain vähän parempaa ja viihtymään: pakoon Etelä - Kymenlaakson vaihtoehdotonta ankeutta, sillä Kouvolassa sai jotain mitä mistään muualta ei; kuunnella televisiosta tutuksi tulleen Inga Sulinin laulamista, tai irtautua arjesta hetkeksi kuuluttajalegenda Teija Sopasen miehen, Lauri Väärän operetteja katsellessa. Ja kesäisin Kouvolassa oli sutinaa ja pärinää joka makuun, mm. KPL- huippupesäpalloa kotkalaisen urheiluopettaja Timo Raussin valmentamana. Kaikkea tätä oli Kouvola.
Tämä muistojen Kouvola on tänään se sama huomiseen kurkottautuva ydinkeskusta, missä viihdytään, tavataan toisia ja pidetään Kuukausimarkkinoita Kauppatorilla, Messuja, Taikapäiviä, Muodin öitä, Manskin Pop Uppeja, Kouvola-päiviä, Lasten lauantaita ja Perinteisiä markkinoita sekä Street Festivalseja.