Hannula selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä edellytyksiä oppimista tukevan dialogin syntymiseen koulussa tarvitaan. Hannula havaitsi, että keskustelun perustaitojen harjoittelu tukee dialogisen keskustelun syntymistä luokassa.

- Parhaimmillaan pienryhmissä syntyi dialoginen tila, jossa oppilaat tuottivat ideoita, haastoivat toisiaan ja etsivät yhteistä ymmärrystä ristiriitaisten näkökulmien ja tulkintojen herätessä, toteaa Hannula.

Viiden kuukauden ajan alakoulun kolmasluokkalaiset harjoittelivat pienryhmissä keskustelun perustaitoja kuten toisten kuuntelemista, oman ajatuksen ilmaisemista ja perustelemista, toisten ajatusten kyseenalaistamista sekä asian pohtimista eri näkökulmista. Harjoittelussa hyödynnettiin Tutkivan puheen harjoitusohjelmaa, jossa oppilaat seuraavat opettajan mallia keskustelun perustaidoista keskustelemalla pienryhmissä erilaisista aiheista strukturoitujen kysymyksien avulla. Analyysit perustuivat nauhoitettuihin pienryhmäkeskusteluihin, joissa oppilaat keskustelivat annetuista teksteistä.

Oppituntien samanlaisena toistuva rakenne, opettajan malli ja etukäteen sovitut keskustelun perussäännöt loivat kaikkien osallistumisen mahdollistavan tukirakenteen. Oppilaat saivat tukea myös toisiltaan tarttumalla toistensa ajatuksiin ja haastamalla perustelemaan ja selittämään täsmällisemmin. Innostunutta väittelyä syntyi eniten moraalisia ja sosiaalisia ongelmia sisältävistä teksteistä, jotka liittyivät oppilaiden elämään tai ongelmanratkaisuun. Dialogia syntyi esimerkiksi silloin, kun oppilaat miettivät pitääkö aina puhua totta. He pohtivat myös, voiko kaverille sanoa, etteivät hänen värjätyt hiuksensa ole kivan näköiset. Tekstien ohella dialogia virittäviä resursseja olivat kysymykset ja tehtävät, jotka ohjasivat erilaisten näkökulmien ottamiseen.

Kiireetön ja turvallinen dialoginen tila syntyi samojen pienryhmien toimiessa pitkäjänteisesti, jolloin hiljaisemmatkin oppilaat rohkaistuivat sanomaan mielipiteitään. Pienryhmien välillä havaittiin kuitenkin myös eroavuutta dialogisen keskustelun laajuudessa. Tutkimus rohkaisee keskustelutaitojen systemaattiseen harjoittamiseen keinona koulun oppimisympäristöjen dialogisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi.