Miten merkitykset muodostuvat? Käytännöissä, rakenteissa vai niiden poikkeamissa? Muuttuuko näiden käsitteiden merkitys eri konteksteissa ja voidaanko esimerkiksi käytännön käsitettä käyttää samassa merkityksessä yhteiskunnan ja taiteen tutkimuksessa? Voidaanko rakenteita tarkastella vain strukturalistisesti ja miten ne muuttuvat? Entä onko poikkeama semioottisista ilmiöistä merkittävin? Kun semioottinen tarkastelu siirtyy teoriasta soveltavaan arjen tarkasteluun, miten merkitykset jäsentyvät maailmassa, jonka rakenteet ja käytännöt ovat jatkuvassa muutoksessa?

Semiotiikka eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien ja kaikkea merkeillä tapahtuvan viestinnän merkitystä, niiden yhdistelyä sekä merkitystä ja käyttöä. Murtuvat merkit käsittelee merkityksen muodostumista sekä teoreettisen että soveltavan tutkimuksen näkökulmasta. Se hyödyntää erityisesti C.S. Peircenluomaa näkökulmaa semiootiikasta. Teos sopii yliopistokäyttöön johdatukseksi semiotiikan tutkimuksen moninaisuuteen.